TAMMIKUU:
HELMIKUU:
Helmikuun aikana en päivittänyt blogiakaan ollenkaan. Hevosilla kävi raspaaja ja Roni sai erittäin ikäviä uutisia. Tällöin teimme siskoni kanssa lopetuspäätöksen ja piti enää odottaa maan sulaamista, jotta ruuna saadaan haudattua. Oliverin tilanne pysyi samana, mutta laukata ei oikein edelleenkään voinut. Ruunaa hierottiin säännällisesti.
MAALISKUU:
Vierailin Horse Fairyssa ja olen vieläkin sitä mieltä, että ne olivat laimeammat kuin aiemmin. Vietimme lumisissa tunnelmissa aikaa ja tuntui, että kevät on jo lähellä.
Maaliskuun viimisenä päivänä meille muutti Riina-poni. Lapsemme saivat ihan oman ponin ja olivat ikionnellisia. Tuntui, että elämä sujui taas paremmin ja tamma kotitui hetkessä.
HUHTIKUU:
Alkava kevät saapui äkkiä. Saimme nauttia viimeiset hetket yhdessä Ronin kanssa, kunnes se kuun lopulla lopetettiin omalle pihalle ja päästettiin laukkaamaan vihreille laitumille. Oliver oli todella surullinen ja hirnui lähes yhtäsoittoa pari päivää.
Eläinlääkäri kävi kuvaamassa Oliverin takajalat ja otj löydettiin todella voimakas kinnerpatti, myös jtk löytyi lievempänä. Jatkoimme yrittäen saada akuutin vaiheen ohi.
TOUKOKUU:
Kevät saapui todella nopeasti ja hevoset pääsivät nauttimaan vihreästä. Kuun lopulla alkoi laitumien rakennukset. Vietin aika rauhallista aikaa hevosten kanssa yksin. Oliverin vuokraaja jäi pois, eikä Ronin hoitajakaan enää käynyt.
KESÄKUU:
Hevoset pääsivät heti kesäkuun alussa viettämään laidunlomaa. Alkuun pidin niitä päivisin laitumella, mutta lopulta ne viettivät myös yöt laitumella. Kesäkuun tienoilla sain hevosille apukädet. Äiti ja hänen tyttärensä kävivät yhdessä liikutamassa hevosia. Aloimme kesäkuussa myös suunnittelemaan naapurin kanssa yhteistyötä ja toisen kentän rakennustyöt myös hiljalleen aloitetaan.
HEINÄKUU:
Heinäkuussa oli tallin pesua, harjojen ja loimien pesua ja heinätöitä. Kuumuutta riitti ja kesä oli pahimmillaan. Loppukuusta eläinlääkäri vieraili jälleen. Oliver alkoi oirehtia uudella tavalla, hyppy pystyyn ja stoppaili kesken ravin. Ruunalla todettiin todella paha kissingspine, se ontui, sen hammas heilui ja lantiossa oli jokin pielessä. Tein jälleen erittäin vaikean päätöksen ja hevonen oli päästettävät pois kivuistaan. Hevonen ei kuitenkaan ihan älyttömästi kärsinyt, niin päätimme vielä odottaa hetken.
ELOKUU:
Alkukuusta naapurimme hevonen Sohvi, muutti meille. Tamma kotiutui erittäin hienosti ja sydäntä raapaisi katsoa näitä ihania kavereita.
Olin päättänyt hankkia itselleni uuden hevosen, koska talli oli jo valmiiksi omassa pihassa. Pian etsintöjen jälkeen löyty Irma. Meno yltyi hurjaksi, mutta parin päivän päästä rauha oli laskeutunut.
Elokuun lopulla iski suru. Oliver lopetettiin laitumelle ja haudattiin ikuiseen lepoon. Muut hevoset ottivat sen ihme hyvin, mutta veikkaan että me kaikki ikävöimme ihanaa ruunaa joka päivä. Tällaista hevosta ei toista löydy ikinä, mistään.
SYYSKUU:
Syyskuun alussani kouluni alkoi ja hevoset palailivat takaisin syysrytmiin. Oliverin vanha satula ei istunutkaan niin hyvin kuin ajattelin ja kuun lopulla asioisin satulakaupoilla. Päädyin tilaamaan liikkeeseen satulan joka sopisi tammalle.
LOKAKUU:
Kuukausi kului odottaen satulaa. Puuhailin Irman kanssa maastakäsin ja se myös kengitettiin. Aika kului todella nopeasti, koska koulussa oli aika kiirettä.
MARRASKUU:
Syötin Irmalle psylliumkuurin, jonka ansiosta sen lanta muuttui paljon. Lisäksi tammasta tuli paljon vähemmän äksy. Saimme vihdoin tallin hoitotilaan katon ja vielä erillisen loimihuoneenkin. Tilat alkoivat olla hiljalleen kunnossa.
JOULUKUU:
Päivittelin somea ja blogia todella ahkerasti joulukalenterin merkeissä. Alkoi kauan kaivattu loma. Tunsin itseni todella väsyneeksi. Ihan huippua oli kun vihdoin saimme satulan. Odotus palkittiin ja pääsin ensimmäistä kertaa kunnolla ratsastamaan. Sitten tulinkin kipeäksi ja taas hommat vähän jäivät. Loppu kuusta pohdin paljon ratsastusta ja päätin olla ottamatta paineita, aloin etsiä meille opettajaa/ohjaajaa.
Odotan ensi vuodelta paljon. Toivon, että saan Irmasta pätevän ratsun ja pääsisimme joskus johonkin kisoihinkin. Toivon mukaan saamme alkuvuodesta apua ja pääsen säännöllisesti tunneille. Tänä vuonna tunsin älyttömästi menetystä, joten toivon todella että ensi vuosi sujuisi paremmin ja saisin olla aidosti onnellinen.
