perjantai 26. huhtikuuta 2013

Toukokuun suunnitelmia

Kamalasti olisi ohjelmaa luvassa näin viikonloppuisin.


3.5. olisi tuttavan häät, minne olisi tarkoitus mennä valokuvaamaan
11.5. Olisi ryhmänäyttely Pöytyällä minne olen ilmoittanut Veetin
18.5. On näyttely Mynämäellä, jonne olen myös menossa. Samalla päivällä olen myös lähdössä hiukan viihteelle juhlimaan synttäreitä.


26.5. On siskon vauvan ristiäiset

Näyttelyitä on luvassa myös sitten heinäkuussa. Erityisesti tuo Mynämäen näyttely jännittää kovasti, sillä Veetillä on siellä vain kaksi "kilpakumppania" enkä tiedä onko niistä edes toinen narttu.

Toivottavasti saisin jonkun tuonne näyttelyyn mukaan niin voisi sitten saada edes hiukan kuvia ja muutenkin seuraa.. :)

keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Postaus numero 150

Vastaathan kyselyyn ------------------------->
Omas omaperäinen otsikko, heh. No kuitenkin. Suunnittelin kirjoittavani tämän postauksen eilen illalla, mutta kas kummaa nukahdin sohvalle. Nytkin olen koko illan yrittänyt miettiä mitä kirjoitan, mutta oho kun nytkin "katson" Salkkareita Katsomosta..

Mutta juu olin eilen taas lenkillä ja jaksoin juosta paljon enemmän kuin edelliskerralla. Ei ole edes paikat kipeänä.






Pysähdyin lenkin alkuvaiheessa ottamaan kuvia tuosta "joesta". Kyseessä on siis isohko oja, joka on nyt hiukan tulvinut.

Kevät on kyllä ihanaa aikaa, mutta tää märkyys ja kylmyys sopisi mun mielesta paremmin syksyyn. Kun ilmat ovat huonoja on aikaa enemmän murehtia. Nytkin murheita riittää, mutten halua niitä tänne blogiin tuoda. Edessä kuitenkin joitakin muutoksia mun elämään..

Arvontaa en muuten vieläkään ole toteuttanut, mutta tähänkin on tulossa muutos. Heti kun keksin palkinnon arvonta lähtee käyntiin, mutta kuutenkin viimeistään 2.5.2013.

perjantai 12. huhtikuuta 2013

On ilta taas ja mä yksin kävelen..

Taas on luvassa epämääräinen postaus, mutta koitetaan. Aamupäivällä kun olin kotona päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja harjata koiraa kunnolla. Nooh, siitä lähtikin hieman enemmän karvaa mitä ajattelin ja nyt on sohvaa myöden kaikki täynnä koiran karvaa..


Siinnä sitten rupesin funtsimaan tulevia näyttelyjä ja ilmoitinkin Veetin sitten Pöytyän ryhmänäyttelyyn. Tai siis maksoin osallistumismaksun ja täytin kaavakkeen..


Sitten ei muuta kun ilmo postiin ja itse lasta viemään hoitoon ja sitten töihin. Töissä aika meni todella nopeasti ja päivä oli ihan ok. Keräsin itselleni taas liikaa töitä ja aika loppui kesken. Niin minulle käy myös kotona :D

Ostin illalla vielä kaupasta säkin irtokarkkeja ja nyt otan rennosti.


Kävin saunassa ja katsoin salkkarit. Nyt otan lunkisti pari päivää. Sunnuntaina olisi tarkoitus mennä Veetin kanssa SAPY:n järjestämään koulutuspäivään koirahallille. Ilmoitin Veetin agikoulutukseen ja näyttelykoulutukseen. Saa nähdä tuleeko aksailusta mitään tauon jälkeen..


torstai 11. huhtikuuta 2013

Kootut selitykset.

Olevinaan minulla on taas ollu niin kiire, etten ole ehtinyt tallille tai edes postaamaan. Eilen olin ensin aamulla töissä, sitten hain pojan hoidosta ja menin kotiin. Kotona en ehtinyt kauaa olemaan kun oli jo riennettävä valokuvauskurssille. Kurssi loppu hieman vaille yhdeksän ja olinkin aika ajella kotiin nukkumaan.

Matkalla valokuvauskurssille
Ilta meni taas ihan kukkumiseksi, vaikka meninkin suht ajoissa sänkyyn. Musta on vain tullut semmonen yökukkuja ja valvon helposti puoleen yöhön (niinkuin nytkin).

Aamulla en olisi millään jaksanut herätä, mutta pakko se oli. Siskoni tuli kyläilemään aamupäivällä. Kävin suihkussa ja laitoin hiukan tukkaa. Tämän jälkeen olinkin jo aivan paniikissa, sillä en löytänyt työavaimiani. No puolen tunnin etsimisen jälkeen löysin kyllä ja nyt oli aika lähteä käymään "tallilla" tai no oikeasti katsomaan Maijaa ja vauvaa.

Hiukan liian väsynyt olo :)


Mutta kuikas kävikään, jäin pihalle "kiinni" autoni kanssa. :D Aurinko oli sulattanut renkaiden alle montut, enkä meinannut päästä mihinkään. Fiksuna sitten otin lapion käteen ja heitin sepeliä sitten eturenkaiden eteen ja taakse pihan täytettä. Nyt pääsin lähtemään, mutta aikataulu petti pahasti. Ehdin kuitenkin istuskella ja rupatella kuulumisia pienen tovin, ennen kuin oli mentävä töihin.

Vein pojan hoitoon ja kaahailin töihin. Päivä meni todella äkkiä, kun olin taas hommannut liian monta projektia samalle päivälle. Huomenna jatkan hommat loppuun jos vain suinkaan ehdin.

Nyt olen kotona ja nautin karpalolonkeroa. Väsyttää, mutten jaksa raahautua sänkyyn.




tiistai 9. huhtikuuta 2013

Lörpöttelyä!

Tässä onkin ollut töiden rintamalla niin kiirusta, etten ole tallilla edes käynyt. Eilen aamulla lähdin junalla kohti Pasilaa ja sieltä Vantaalle Tikkurilaan. Ohjelmassa oli pari päiväinen koulutus ja jäin yöpymään hotelliin.

Fiilistelyä hotellihuoneessa. Muita kuvia sitten olekkaan.

Alkuillasta uskauduttiin hiukan ulos hotellista, käytiin paikallisessa Prismassa ja sitten mentiin Raxiin syömään. Taidettiin käydä Seppälässäkin, muttei siellä ollut mtn mielenkiintoista.

Tämän Baarin nimi sai minut repeämään naurusta. (Inside juttu). Löytyi matkalla Raxiin.

Minun piti kuluttaa ilta kuvaillen paikkoja, mutta ilma ei ollut kovin houkutteleva. Otin muutaman kuvan hotellin ikkunasta

Kameralla otettu ihan käsivaralta. Ikkunan sentään avasin edestä pois.

Tuo silta on kaunis. Harmi kun en tajunnut ottaa aamulla uutta kuvaa.
Tänään illalla kotiuduin. Reissusta jäi hyvä mieli, lähijunat olivat vain kammottavia. Nukkusin junamatkan Saloon ja sieltä lähdinkin ajamaan silmät ristissä kotiin..

Mitäs meinaatte tämmösistä postauksista, kun ei heppajuttuja ole?

maanantai 1. huhtikuuta 2013

Mielipiteitä osa 1

Mulla on jo kauan ollut mielessä jakaa omia mielipiteitäni teidän kanssa. Kyseessä ovat täysin omia mietteitäni ja toivon ettei niistä kukaan loukkaannu.

Oletteko koskaan miettineet miten tallilla tulisi käyttäytyä, varsinkin jos kyseessä on jonkun toisen oma koti ja hevoset. Itse olen viime aikoina joutunut miettimään paljon käyttäytymistäni sillä minulla ei ole omaa hevosta. Vaikka käynkin siskoni luona ratsastamassa, ei se oikeuta minua ilmaiseen harrastukseen, enkä minä voi päättää käytännössä mitään.

Silloin vielä kun minulla oli oma hevonen olin todella tarkka siitä, kuka sillä ratsasti tai kuka edes koski siihen. En pitänyt siitä, että sitä käytettiin tunneilla tai siitä, että joku vuokrasi sitä. Ulospäin en välttämättä antanut ymmärtää asioita mutta sisimmässäni kihisin kiukusta aina kun joku pikkulikka oli hevosellani ratsastanut.

Minulla ei kuitenkaan ollut vaihtoehtoja valita, sillä mikään ei ole ilmaista ja kaikesta oli säästettävä, että pystyin edes pitämään koko hevosta. Ei todellakaan ole ilmaista pitää hevosta, edes siskon tallissa.

Nyt kun minulla ei omaa hevosta ole tunnen oloni ihan urpoksi. Aina joudun kyselemään koska saisin mennä ratsastamaan tai mitä karsinoita saan siivota. Olen joskus käyttäytynyt kuin tyranni ja kuvitellut omistavani koko tallin. Nyt asiat ovat kuitenkin toisin.

En myöskään pidä siitä, että joku muu kuin tallinomistaja itse käyttäytyy kuin omistaisi koko paikan. Eräällä tallilla oli kerran eräs henkilö. Hän käyttäytyi kuin omistaisi koko paikan, jätti tavarat hujan hajan ja kerran jopa "lainasi" tallin ponia ilman lupaa. Hän ei tajunnut tekevänsä väärin. Tässä tilanteessa on hyvä miettiä miltä hevosenomistajasta tuntuisi jos joku ratsastaisi hänen hevosellaan ilman lupaa, jos vaikka jotain sattuisi. On olemassa myös hevosenomistajia, jotka kuvittelevat tietävänsä kaiken. Minusta aina kannattaa kuunnella jos jollakulla on joku vinkki tai neuvo. Ihmiset ovat itsekkäitä, eivätkä ajattele aina hevosen parasta. Ei vain voida kuunnella jotakuta toista vain siksi että se kuitenkin vain "pätisi ja kuvittelisi tietävän asioita MINUN hevosestani". On oikeasti hyvä kuunnella muita, vaikka itse tunteekin oman hevosensa paremmin kuin kukaan muu.

On hyvä myös muistaa, että varsinkin pikkutalleilla myös asuu joku, yleensä tallinomistaja. Pitäisi siis muistaa antaa jokunmoinen kotirauha, eikä raahata aina kaikkia kavereita tallille pällistelemään hevosia.

Millainen minusta on tullut?

Hevosmaailma elää murroksen aikaa ja tuntuu pelottavalta hypätä johonkin uuteen, mutta kuitenkin tuttuun. En oikein vielä tiedä millainen tu...