tiistai 12. syyskuuta 2017

Jänniä aikoja edessä

Päätin elokuun lopulla olevani reippaampi bloggaaja, mutta kuinkas kävikään? Mulla alkoi koulu heti syyskuun alussa, joten kaikki voimavarat ovat kuluneet uuteen, ehkä hieman jännäänkin aikaan. Ihan tuntui siltä kuin olisi ekaa kertaa opiskelemassa jotain peruskoulun jälkeen.

Olen siis monta vuotta haaveillut valokuvaajan ammatista ja nyt päätin sen toteuttaa. Hain jo keväällä kouluun ja syksyllä opinnot sitten alkoivat. Koulu on kivan matkan päässä ja kaikki vaikuttaa jotenkin tosi kivalta. Uutta on oppinut joka päivä ja toivottavasti seuraava pari vuotta kuluvat nopsaan.

Oliver on asustellut pihatossa nyt laidunkauden jälkeen.
Jo nyt mulla on sellainen olo, että hukun tehtävien määrään. Haluan panostaa kouluun täysillä ja keskittyä siihen kovasti. Näin myös Oliver on laittanut mietityttämään. Onneksi projektit etenevät niin, että todennäköisesti ruunan koti muuttuu niin lähelle kuin mahdollista. Tästä voi jotain päätellä, mutta suoraan en viitsi mitään sanoa, ennenkuin kaikki on varmaan. Tämä paperisota on tehnyt mut jo ihan hulluksi, mutta päätöstä odotellessa.

Koulua varten hankin kunnon koneen, jolla oikeasti pystyn käsittelemään kuvia ja tekemään hommia kotona parhaani mukaan. Ei pitäisi tietotekniikka olla enää este bloggaamisellekkaan. Tuntuu vaan tosi hassulta kirjoittaa vielä vieraalla näppiksellä. Yritän tulla sinuiksi uuden koneen kanssa ja samalla tehdä koulujuttuja. Hirveästi riittää opittavaa ja Lightroom aiheuttaa niin paljon harmaita hiuksia, etten kestä.

Reipas ponityttö
Ja ihan perusongelmia tuntuu riittävän. Koulut kun alkoivat, alkoivat sairastelut. Tässä perheessä menee taudit jo toista kierrosta, eikä kovin montaa tervettä päivää olla nähny. Onneksi ympärillä on hyvä tukiverkko niin Oliver on saanut säännöllistä liikuntaa jatkuvasti.

Olen koittanut saada vain sellaista hyvää fiilistä heppailuun, niin etten koe olevani vain aivan paska ja surkea ratsastaja. Ykkösjuttuna onkin ollut maastakäsin maastoilu. Oliver ei yksinään hirnu yhtään niin paljon metsässä kuin ennen. Jotain kehitystä on siis selvästi tapahtunut.

Uusimmassa hippoksessa oli mun ottama kuva. Oli se kiva tunne nähdä se siellä.
Mutta nyt kysymys Teille rakkaat lukijat; millaisia postauksia haluaisitte jatkossa? Enemmän koulujuttuja? Ei ollenkaan koulujuttuja? Erikoispostauksia? Areena on Teidän!


Millainen minusta on tullut?

Hevosmaailma elää murroksen aikaa ja tuntuu pelottavalta hypätä johonkin uuteen, mutta kuitenkin tuttuun. En oikein vielä tiedä millainen tu...