Eipä tullut satulakauppoja

Syvä huokaus. Miten yksi satula voi teettää niin paljon pään vaivaa? Tai no ei niinkään satula, vaan siihen uppoava raha? Olen niitä tyyppejä, etten periaatteestakaan halua monen tonnin satulaa, kun ei ole pakko. Miten sellaista uskaltaisin edes käyttää? Jos hevoseni selässä olisi 4t€ maksava penkki, enhän minä siihen voisi edes istataa miettimättä naarmutanko sitä. Ei sillä, totta kai haluan oikeanlaisen satulan, mutta rajansa kaikella. Sovitettavana ollut satula oli kuin unelmien täyttymys minulle, muttei hevoselle. Harmillisesti uudemman koetuksen jälkeen huomasimme, että ilma kanava on liian leveä Vivan selkään ja se ottaa melkein kiinni. Selkä siitä kipeytyisi jos ei mikään muu. Lisäksi mietin sen leveyttä vielä uudestaan. No eipä tullut kauppoja, mutta myöhemmin varmasti löytyy sopiva. Meinasin ensin myydä vanhan penkin pois, mutta ajattelin pitää sitä niin kauan, että uusi löytyy.

Vivan selkään on koetettu jos jonkun näköistä. Siskoni Prestige oli malliltaan passeli, harmillisesti liian kapea. Albion istui myös kaarevuudeltaan, muttei kellään ollut oikeaa leveyttä. Tarkoituksena olisi soitella muutamaan paikkaan ja pyytää satuloita sovitettavaksi. Viva kun ei kopissa olemista niin rakasta, otan satulat mielummin kotiin koetettavaksi, kuin lähtisin matkustamaan satuloiden luokse hevosella.

Alkukävelyä

Tänään jatkoin satuloiden sovittelua ja päädyin ratsastamaan ilman satulaa kentälle. Laitoin itselleni turvaksi kaulanarun, josta saisin tarvittaessa hyvin tukea. Vaikkei Viva meinannut ensin taipua mihinkään, se vaikutti silti kivalta ratsastaa. Tamma rupesi hieman myötäämään niskasta tai no ainakin hetkittäin. Käytin taivutuksessa apua kiemurauraa, jolloin minun on helppo keskittyä hommiin.

Pääsimme töihin.

 Tajusin juuri näitä kuvia katsoessani, etten kyllä osaa yhtään istua ilman satulaa. Tähän väliin on hyvä oikeasti ottaa satula pois käytössä ja jatkaa harjoittelua. Uskaltauduin jopa ravaamaan muutaman pitkän sivun, mutta eihän siitäkään mitään tullut.

Loppukäynneissä pään laskeutuminen onnistuu jo kivasti.

Ratsastuksen jälkeen Viva pääsi taas nauttimaan vihreää. Minun oli pakko ajaa vielä illalla uudestaan tallille moikkaamaan tammaa ja syöttelemään ruohoa. Huomenna oli tarkoitus lähteä Maijan mukaan Ypäjälle pääsykokeisiin, mutta koska aikataulujen mukaan lähtö kotiin olisi ollut aika myöhäinen, jouduin jättäytymään kotiin. Muuten ei väliä olisi ollutkaan, mutta huomenna on Jonnen kevätjuhla.

Epämääräinen videopostaus

Uni voitti illalla, joten tässä. Nauttikaa!

Hemmotteluhetki ja ratsastajan kunnon loppumista

Maanataina pääsimme pitkästä aikaa tunnille. Teimme tosi kivaa tehtävää, joka paransi Vivan vinoutta tosi paljon. Loimalla kiemurauralla tehtiin monta volttia eri suuntiin. Kuva hahmottaa ehkä enemmän kuin omat selitykseni. Minusta tuntuu, että taipuminen parani tosi paljon tunnin aikana ja kaatumiselta vältyttiin kun asettelin välillä ulos. Emme siis meinannut kaatua vaan, kun Viva on tosi vino varsinkin oikeaan kierrokseen. Yritä tässä nyt selittää.. :D

Piirustustaidot 10+

Kiemurauraa teimme ensin käynnissä ja sitten ravissa. Uusi lajimme taitaa olla keilaus. En välillä saanut tammaa oikein loppuun asti taipumaan, niin keilat sitten lenteli ja jäi kavion alle. Näistä sitten siirryimme tekemään vastalaukkoja ja voi morjes vaan. Olin niin kuollut kaikesta työmäärästä, että oksat pois. Yhtään en tiennyt handlaako hevonen vastalaukkoja, mutta hyvin ne meni. Kerran vaihtoi laukan, mutta tosi kivasti meni. Montaa kertaa en näitä tehnyt suuntaansa, kun aika raskasta puuhaa oli. Ainakin itselle, en sitten hevosesta tiedä. Tunnin jälkeen oli toisaalta hyvä olo, mutta toisalta niin huono olo kuin olla ja pääsee. Tärisin ihan vain kun olin niin loppu. Osasyynä varmasti oli seuraavana päivänä alkava oksennustauti.

En oksentamiseltani päässyt tallille, joten Vivan liikuttaja-apulainen kävi hoitamassa homman kotiin. Tein kuolemaa vielä eilenkin, joten tamma sai ihan vapaapäivän. Hevoset ulkoilevat niin paljon, että varmasti kävelevät tarhassa riittävästi.

Vielä tänäänkin Viva sai vapaapäivän ja siihen päälle vielä hemmottelun. Siskoni Henna opiskelee hevoshierontaa ja käytinpäs tätä heti hyödykseni. Hevonen kun on Hennalle tuttu, niin mitään alkulöpinöitä ei tarvinnut käydä. Opiskelijat olivat ostaneet itselleen TENS-laitteet ja tätä tamma pääsikin heti koittamaan.

Sähköiskuja hevosraukalle

Tamma nukkui melkein koko käsittelyn ajan. Oli kiva seurata vierestä, kun venyttelyt ja kaikki sujui ihan mukisematta. Taisi tamma oikeasti nauttia tästä. Vasen lapa oli hiukan jumissa ihan ylhäältä. Tässäkin voisi olla syy miksi ei oikeassa kierroksessa suju. Kyllähän semmonen nyt kiristää toista.

"Juu ota just siitä, vähä oikeelle, vielä vähä, aah ihanaa"

Sovittiin Hennan kanssa että otetaan viikon päästä uudestaan vielä, niin saadaan noita lapoja aukeaan vielä paremmin ja sitten jatkossa kerran kuussa. Mitään hirvityksiä ei siis löytynyt, joten en mä nyt varmaan ihan väärin töitä ole tamman kanssa tehnyt. Ammattilainen toki Henna ei vielä ole, mutta tekemällä sitä oppii. Sain kasan neuvoja miten tämmöistä vanhaa hevosta kannattaa venytellä, mutta mun pitää kyllä oppia ne kädestä pitäen että opin oikein.

Puttestakin on tullut jo iso poika. Veeti edustaa pää puskassa.

Huomenna olisi tarkoitus suunnata käyntilenkille. Lauantaina testaillaan varmaan uutta satulaa ja sunnuntaina onkin tunti. Mihin ihmeeseen nämä päivät oikein katoaa?

Päivät kuluu omalla painollaan.

Eilen pääsin lenkille jalkaisin, kun lähdimme Vivan liikuttajan kanssa maastoon. En ole tamman kanssa vielä autotiellä mennyt, joten oli ihan kiva mennä porukalla. Matka sujui hyvin ilman kommelluksia. Vastaantuleva hevoskoppiyhdistelmä sai hevosen hieman poikittamaan, mutta muuten meni tosi kivasti. Tallin pihaan Viva ei meinannut uskaltaa tulla kun Tuuli-poni oli saanut päälleen uuden kirkkaanvärisen loimen matkan aikana, niin pitihän sitä jäädä tuijottamaan. Matkaa kertyi 4,5km ja alle tunnissa me sen kävelimme. Oli mukavaa löntystellä hevosen perässä, eikä matkalla satanutkaan. Mitä muutakaan sitä ihminen tekisi lauantai-iltana?

Viva sai uuden sadeloimen kesäksi.



Jonne pääsi syöttämään Vivaa nurmikolle. Oli muuten tehokas ruohonleikkaaja.

Vanhempi lapseni Jonne oli mukanani tänään tallilla ja olikin innokas hevosenhoitaja. Harjasimme tamman yhdessä ja syöttelimme tallin pihassa nurmikolla. On kuitenkin hyvä totuttaa hevonen vihreälle ennen laidunta. V nautti ruohosta jälleen niin, ettei päätä meinannut ylös saada. Tarhan siivouksen ja muun puuhailun jälkeen suunniteltiin siskon kanssa minun tunteja tulevaisuuteen ja tarkoitus olisikin aloittaa ensi viikolla kevyillä tunneilla. Vaikka Viva on jo täysin kunnossa, on työt silti aloitettava rauhallisesti rasitusta lisäen pikku hiljaa.

Motivaatio +100%

Viva on palaillut hiljalleen töihin ja ratsastinkin tänään ensimmäistä kertaa aikoihin satulan kanssa. Tuntuu kuin jotenkin olisin istunut paremmin, että lantio olisi ollut enemmän alla. Tiedä häntä, kivaa ainakin oli.

Vaikkei ilma ollut nyt niin lämmin kuin tässä viikon aikana joka päivä on ollut, tuli minulle silti kuuma ja hiki. Kenttä pölyää aika kovasti kuivan kauden jälkeen, mutta luvassa onneksi on vesisadetta. Motivaatiota laihdutukseen lisää saa omat ratsastuskuvat. En mitenkään voinut katsoa omia kuviani, ilman että voin pahoin. Miten ihmeessä olen päästänyt itseni tähän kuntoon. Roskakoriin meni monta kivaa kuvaa oman ulkonäköni vuoksi, yäk!

Keskityin jälleen tekemään perusjuttuja. Kolmikaarinen oli todella hyvää harjoitusta, sillä hevosen suoristus on iso osa tätä. Oikeassa suunnassa Viva taipuu jo ympyrällä/voltilla tosi kivasti koko rungostaan, mutta kyllä työnsarkaa vielä riittää. Tamma on alkanut hirveästi myötäämään pätkittäin. Olen yrittänyt kehua paljon, kun turpa laskee alas. Kyllä tästä vielä hyvä tulee.

Miten toinen voi olla näin nätti?

Tallilla käyminen on saanut ihan erilaisen traivin nyt kun pääsemme taas treenaamaan. Hiljaa hyvä tulee ja hyvä tuleekin. Olen toisaaltaan ihan iloinen, ettei Viva toimi täydellisesti. Ei ainakaan tule rynnättyä kisoihin heti vaan aika näyttää starttaammeko ikinä yhtään luokkaa. Nyt ainakin vietämme leppoisan kesän maastoillen ja kentällä puurtaen. Huomenna vielä kentällä, sitten taas maastoon.

Toisaalta odotan kovasti, että Viva lähtee laitumelle. Ajankohta vain on vielä hieman auki. Kesäkuun olen vielä töissä, joten silloin olisi hyvä hieman lomailla. Koko kesää en tammaa missään nimessä voi vatsan repeämisvaaran vuoksi seisottaa herkuttelemassa. Tämä on nyt ihan huumoria, ei kai Viva itseään halki söisi. Vaikka hevonen laitumelle meneekin, voin silti käydä maastoilemassa tai laitumen sijainnista riippuen ratsastamassa kentällä.

Tallihommiakaan en pahemmin ole ehtinyt tekemään työkiireiden vuoksi, mutta eipä nyt enää karsinoita olisikaan siivottavana. Nyt on ollut niin lämmintä, että hevoset ulkoilevat myös yön tarhassa. Kovasti odotan lämpimiä kelejä uudestaan, jotta pääsen pesemään tamman oikein kunnolla. Häntä sai tänään pikapesun ja väri muuttui kyllä huomattavasti.

Mitä kesäsuunnitelmia Teillä on?

Pikakuulumiset ja mietintää ruokinnasta

Huh, miten aika rientää. Nyt on ollut niin hienoja ilmoja, etten ole viitsinyt olla sisällä yhtään ylimääräistä. Voitteko kuvitella? Olen pitänyt lupaukseni, enkä satulalla ole ratsastanut yhtään. Viva on palaillut hiljalleen takaisin normaaliin liikutukseen ja tamma vaikuttaa olevan täysin kunnossa.

On muuten ihana tunne, kun luottamus hevoseen on kasvanut kasvamistaan. Tarhan portilla minun ei tarvitse kuin viheltää, niin tamma jo juoksee vastaan. Muutenkin meillä menee tosi kivasti.

Ruokinta on ollut mietinnässä. Tällä hetkellä Viva syö kivennäistä, biotiinia tukkaa vahvistamaan ja Racing Senioria täyttämään vanhemman hevosen tarpeita. Chian siemenet ovat olleet mietinnässä. Vivalla kun oli pientä vatsaongelmaa, niin saisi ylläpidettyä vatsaa hyvässä kunnossa.

Onko sinulla kokemuksia Chian siemenistä?

Voihan vauvakuume

 Voi apua. Olen viimeiset pari päivää istunut ja verrannut maamme oman rodun edustajan oriita. Yhtään en ole kuume laskenut.