Vivalla alkoi juhannusloma

Eilinen ratsastus oli kyllä upea, vaikka itse sanonkin. Jokin naksahti päässä sekä hevosella, että ratsastajalla. Uskomatonta! On mukava nähdä, tai no tässä tilanteessa tuntea oman työn jälki. Olemme Vivan kanssa molemmat ottaneet ison harppauksen eteen.

Viva sai uudet suitset. Maastolenkillä voi törmätä moneen. Kaapelikelat olivat vähintäänkin sapellihammastiikereitä, onneksi ruoho rauhoitti hevosparkaa.

Tallissa on hyvä olla piilossa paarmoilta, mutta laitumella ei paarmatkaan haittaa.

Viva pääsi Pontus-ponin kaveriksi valmiiksi kalutulle notkolaitumelle. Pääsee tamma kiipeämään ja nauttimaan vihreästä. Täytyy vain olla tarkkana tuon masun kanssa, ettei pyöristy liikaa. Tämmöinen valmiksi hiukan jo syöty lohko sopii tammalle oivallisesti, kun tuo masu on päässyt hiukan pullahtamaan. Nyt kuitenkin Viva saa viettää sunnuntaihin asti pelkkää lomaa, sitten tamma pääsee taas takaisin tallille.

Tää tunne on tervetullut

Koulutunnin kuulumisia

Tänään jätettiin kouluradan harjoittelu pois ja keskityttiin ihan vain perusratsastukseen, mikä varsinkin mulle tekee tosi hyvää. Ratsastimme ensin työskennellen ympyrällä, minä omalla ja tytöt poneilla toisessa päässä. Alkuun tuli tunne, ettei tästä tule taas mitään. Tunne kuitenkin katosi ratsastuksen myötä ja fiilis oli tosi hyvä. Monta uutta mietintää jäi muhimaan ja odottamaan naksahdusta päässä.

Ympyröiden jälkeen hevosten oli tarkoitus olla kuulolla ja jatkoimme suorittamaan kahdeksikkoa. Yksin kun olen yrittänyt tätä mennä, ei siitä ole tuntunut tulevan mitään. Nyt kuitenkin homma suijui paremmin. Ongelmana taitaa olla ratsastaja tamman selässä. Vaikka Vivalle oikea kierros on todella hankala, teen siitä itse liian suuren numeron. Pitää vaan jaksaa treenata itse myös tätä.

Jotenkin tuntuu hassulta, kun istun paljon paremmin laukassa kuin ravissa. Vivan laukka on mielestäni kyllä todella laadukas, niin töitä on vähemmän kuin ravissa. Välillä tulee olo, että olen haukannut liian ison palan, mutta minkäs enää sille voin. Nyt pitää vain ryhdistäytyä ja mennä mahdollisimman paljon ilman jalustimia ja mahdollisuuksien mukaan liinassa. Ei ratsastus helppoa ole, vaikka jotkut väittävät sen olevan ei-liikuntaa. Ankarat treenit päälle nyt ennen laidunta. Laidunloman aikana on hyvä sitten molempia miettiä mahdollisesti opittuja juttuja rauhassa ja sulatella niitä.

Laukassa pystyn jo ihan ok istumaan suorassa.

Loppuravien typerä könötys.

Tämän ikäisenä harmittaa kyllä vietävästi, että meillä oli kotona omia hevosia. Emme tietenkään lapsena päässeet enää tunneille, kun omat hepat majaili kotipihassa. Ei ole enää niin helppoa lähteä korjaamaan omaa istuntaa, kun on sen jo kerran oppinut päin honkia.

Me ei olla sokerista

Eilinen työpäivä hiukan vetkahti ja kotihommat painoi niin ankarasti päälle, joten Viva joutui pitämään vapaapäivän. Toisaalta ei näissä ilmoissa paljoa kiinnosta mennä ratsastamaan. Näin lauantaisin pääsen kuitenkin ajoissa töistä, joten pääsin hyvin tallille illemmalla.

Ei kai se hevonen kulke, kun ratsastaja vain matkustelee.

 Vesisade tuntui inhottavalta, mut hei eihän me olla Vivan kanssa sokerista. Sain talliseuraksi serkkuni Even, joten mikäs siellä yhdessä on kastua. Hevosen olemus oli jo valmiiksi hapan. Kuka nyt haluaisi vapaaehtoisesti tehdä töitä vesisateessa? En oikein vieläkään tiedä  millä tuulella tämä hameväkeä edustava tamma oli. Toisaalta se oli innoissaan, mutta toisaalta joka asia hangotteli vastaan. Tuli tunne ettei vapaapäiviä enää ihan turhaan pidetä.

Mitään erikoista oli turha yrittää tehdä. Yritin epätoivosesti miettiä vain omaa istuntaani ja hevosen rentoutta, mutten tietenkään näissä onnistunut. Olen niin surkea ratsastaja ilman vahtivaa tunnin pitäjää, että oksat pois. Mihinkään en jaksa keskittyä, eikä mistään tule mitään. Onneksi tilanteeseen tulee huomenna taas muutos, kun pääsemme Maijan koulutunnille.

Ratsastus tuntuu joskus ylivoimaisen hankalalta.

Ratsastin itse aluksi, mutta voimien hiipuessa ja v*tutuksen noustessa oli fiksumpaa päästää Eve hömpöttelemään. Toisaalta kuitenkin ratsastuksesta jäi hyvä mieli ja ankara treeni-into. Olen vakaasti päättänyt startata tässä kesän/alkusyksyn aikana ainakin yhden helpon C:n. Jahka joskus vain pystyisin istumaan edes jotenkin harjoitusravissa. Vikkellä oli niin tasainen askellus, että siellä voisi istua miten vain, Viva taas on oikea vastakohta. Asioita hankaloittaa myös se, etten mitenkään saa tammaa kulkemaan oikeinpäin. Nooh sanotaan, että harjoitus tekee mestarin.

Olisiko sinulla antaa vinkkejä ravissa istumiseen?

Jännät ajat edessä.

Hiukan on hiljaista pidellyt. Viime viikon torstaina ell tuli tallille ultraamaan Vivan, kun ei kiimaansa ole näyttänyt. Tärppipäivät olivat hyvin lähellä, joten suuntasimme oriasemalle vielä samalla päivällä. Isäehdokkaaksi valikoitui pitkän harkinnan jälkeen erisukuinen I-palkinnom ktk-ratsuori Säkkärän Sälli. Ori asustelee sopivasti vielä Marttilassa Kylämäen hevostilalla, joten matka ei ollut pitkä.

Viva vietiin to odottamaan otollista hetkeä, joka olikin sitten perjantaina. Sunnuntaina ell vielä ultrasi tamman, jolloin varmistettiin että ovulaatio on tapahtunut. Illalla haimme hevosen kotiin, jolloin kopitus ja matkustus sujui ilman pienintäkään ongelmaa.

Villen auton lasi on niin paskainen, ettei siitä mää edes läpi

Tiistaina hengailtiin lasten kanssa koko päivä tallilla. Viva sai jalkaansa uudet popot, yksi vanha kenkäkin oli edeltävänä päivänä pudonnut. Helpompaa kengitettävää saa etsiä, oli ilo katsoa kun kaikki sujui ongelmitta. Siivooltiin tallia pesemällä joka kolkka. Oikea suursiivous siis tehty.

Sunnuntainen pilates jäi välistä, mutta seuraavalla kerralla sitten. Pitäisi muistaa soittaa ell ultraamaan tamma loppukuusta varmistamaan tiineys. En tiedä miten olisi, kun jännittää jo nyt.

Vivankin harjat pääsi pesulle

Nyt siis eletään jännittäviä aikoija. Toivottavasti tamma on tiine.

Ihan huimaa kehitystä

Tässä on aika mennyt ihan supernopsaa. En vain ole jaksanut keskittyä blogin kirjoittamiseen, on ollut niin paljon muuta. Tai no voimavarat vei lähinnä auton katsastus, sen myynti ja uuden osto. Nyt pitäisi olla auto pitkäksi aikaa.

Viva tarhakaverinsa Zafiirin kanssa. Ovat kuin paita ja peppu

Uudet jalkkarit pääsi koekäyttöön eilen.

Vanhan turparemmin hangatessa, kuljetaan nyt hetki ilman.

Maastolenkillä laatuseurassa.

Eilen oli koulutunti, joka meni ihan superisti. Aiheena tällä kertaa oli alkutervehdys sekä lävistäjä laukassa. Yhtään ei tarvinnut enää vängätä oikeaan kierrokseen. Oikeinpäinkin kuljetaan hetkittäin.

Lauantaina kävin heittämässä melko vauhdikkaan maastolenkin. Ekaa kertaa Vivalla laukkasin maastossa ja hienosti meni. Korvat oli niin tötteröllä kun voi olla.

Nämä olivat nyt pikakuulumiset ennen töitä. Palailen paremmalla ajalla.