# 63 Maanantainen..

Kello oli eilen jo niin paljon kun tulin tallilta, etten muistanut edes kirjoittaa. Harjailin Ronin ainakin puoli tuntia ennen kuin menin kentällä. Krista oli seuranani ja hänen lapsensa auttoivat harjaamaan hevosen puhtaaksi.

Ruuna tuntui jotenkin kivalta. Ennen kuin hyppäsin selkään taluttelin lapsia kentällä. Kävelin itsekin vielä pitkään, taivuttelin ja asettelin ja tein voltteja volttien perään. Emme ottaneet laukkaa ollenkaan, koska halusin jättää hyvän mielen hevoselle ja ratsastajalle. Unohdin kokonaan ottaa piiskan mukaan, mutta se ei tuntunut haittaavan. Roni oli pohkeelle nopea ja muutenkin sopivan reipas. Ylimääräistä pöllövirtaa ei ollut, vain naapuri polkupyörineen pelotti hurjasti.

Nyt ei valitettavasti ole yhtään kuvaa... Tänään lähdemme siskoni Hennan kanssa käymään laitumella ottamaan kuvia hevosista, nyt taas kun on jo parempi ilma kuin eilen ja sen jälkeen menen tallille. Eli tänään on luvassa ainakin jotain kuvia.


*MUOKS! Lisäsin tuonne oikealle kyselyn, sekä tein pienen esittelyt.. Onko nyt hyvä??

# 62 Kesä saapui!

Tänään oli niin kuuma päivä, että menin vasta yheksän maissa illalle tallille. Päivällä oli niin kuuma, etten halunnut rääkätä Ronia. Melina ja Seela tulivat kanssani tallille, niin ei tarvinnut yksin mennä.

 

Oma ratsastus tuntui menevän tänään päin P:tä.. Keskittyminen olo missä oli ja mistään ei tuntunut tulevan mitään. Hevonen kyllä oli jotenkin kivalla tuulella, joskin turhan reipas. 

Kun Melinan ja Seelan ottamia kuvia katsoin, järkytyin syvästi. En muista milloin olisin könöttänyt noin paljon kuin tänää.. Niin siis könötän aina mutta tänään vielä enemmän.. Kädet menivät missä menivät, mutta ainakin on jotain mistä voi parantaa ja mitä ottaa tavoitteiksi.

Olin niin puhki jo puolen tunnin jälkeen, että pakotin (lue: pyysin) Melinan ratsastamaan ja siirryin itse kameran taakse. 

Melina on siis vuokrannut monta vuotta, joten heillä tuo sujuu kuin tanssi. Roni arkoi hieman kavioitaan, koska sillä ei tällä hetkellä olen kenkiä. Siskoni kengittää sen varmaan ensi viikolla..

Tytöt tai no Melina oli niin reipas, että laittoi minulle hevosen kuntoon ja purki myös pois. Pääsin itse taas liian helpolla. Huomenna ja tiistaina olisi tarkoitus mennä tallille..

# 61 Bannereita..

FB:stä olen löytänyt muutaman ihanan ihmisen, jotka ovat mulle tehneet bannereita. Tähän mennessä olen saanut kaksi aivan superhienoa.

Ensimmäisen lähetti Erika. http://erikajahepat.blogspot.fi/ Hänen oman bloginsa ulkoasu on todella hieno.  Lueskelin blogia ensimmäistä kertaa ja koukkuun jäin. Teksti oli jotenkin niin hyvin ja elävästi kirjoitettu, että lukemista on pakko jatkaa. Mitään pahaa sanottavaa hänen blogistaan ei ole.

Toisen lähetti Veera. http://vdreamteam.blogspot.fi/ Hänen blogiaan olen jo lueskellut jonkun aikaa anonyymina. Ulkoasu on ihanan värikäs ja banneri jotenkin ihana. Teksti on hyvää ja luenkin sitä mielelläni. En ihan heti olisi uskonut, että kirjoittaja on vasta 16vuotias..

Nämä molemmat kaksi blogia ovat minun makuuni hienoja. Jos joku vielä lisää näitä minulle lähettää, lisään ne tähän postaukseen. Nyt en vain osaa päättää kumpaa käyttäisin. Molemmat ovat hienoja ja menevät takuulla käyttöön..




Kolmannen bannerin lähetti Nanna. http://nannajaonni.blogspot.fi/ Blogi on hirmu asiallinen ja sisältää paljon asiaa.. Kuvia on mukavan paljon ja teksti on todella helppo lukuista. En ole ennen törmännyt tähän blogiin, mutta luulen, että jään seurailemaan sitä sivusilmällä ainakin näin alkuun

# 60 "Syysmasennus"

Alkaa jotenkin olla sellainen olo, että syksy tulee. Eipä ole kovin kummoinen kesä ollut, mutta minua se ei haittaa. En ole mikään auringonpalvoja. Pidän toki auringosta, mutta kuumasta en.

Tänään olin aamuvuorossa töissä ja menin töiden jälkeen pikaisen kotona käynnin jälkeen tallille. Krista tuli mukaana, koska luulin, että olen yksin. Linda olikin lastensa kanssa tallilla, joten aika kului nopeasti kun oli seuraa.

Harjailin mutasen hevosen ja suuntasin kentälle. Olin varma, että Roni on yhtä laiska kun muutamalla edellisellä kerralla, mutta ei. Hölmöilyvirtaa riitti vaikka muille jakaa..

Roni kulki kivasti, vaikka virtaa riitti. Harjoittelin taas sen suurensuuressa ravissa istumista. Alkaa se jo sujua paremmin, mutta harjoiteltavaa riittää. Tehtiin paljon voltteja ja reenattii avoja. Käytiin kaikki askellajit läpi huolellisesti ja vauhtia tuntui riittävän ainakin laukan jälkeen. Muutenkin hevonen tuntui kuumuvan.

Linda oli samaan aikaa kentällä ja tehtiinkin pieneksi hetkeksi hevosvaihto. Ratsastin Linda hevosella hetken aikaa, jotenkin oli outoa olla niin paljon kapeamman hevosen kyydissä.

Ai kamala tuota mun istuntaa. Jännitti niin kovasti olla vieraan hevosen kyydissä, että kaikki opittu unohtui. Annettakoon se anteeksi, sillä olenkin vain tälläinen puskaratsastaja.

Kuvia ei nyt paljon ole, kun kuvaajana toimi Krista joka vahti lapsia samalla.. Jotenkin oli tosi kiva päivä tallilla. Aika meni sopivaa vauhtia ja seura oli hyvää. Roni meni oikein kivasti. Tästä se meidän yhteistyö lähtee.


Lopuksi kävin vielä syöttelemässä hevosta ja sieltä pois lähtö olikin ongelmallista, kun ruoka olisi maistunut vielä vaikka kuinka kauan..

# 59 Sunnuntai

Tehtiin tänään Hennan kanssa tallille vesimatto. Kyllä tuli hieno, tosin siitä tuli oranssi kun en saanut mistään sinistä pressua. Toki mieheni ja hänen kaverinsa "hieman" auttoivat (Tekivät siis oikeastaan kokonaan, me vain leikkasimme ja pesimme pressun).

Tuommoinen siitä tuli ^

Vietiin se illalla tallille ja menin samalla vielä ratsastamaan. Vein samalla Ronille kokeiltavaksi ne ostamani bling bling suitset ja voi vitsit, että ne sopi hyvin. Laitoin niihin kuparirollerit kiinni ja jätin myös tallille. Käytin niitä tänään, eikä suitset tuntuneet haittaavan yhtään hevosen touhuja. 

En jaksanut ratsastaessa tehdä mitään erikoista. Kävin kaikki askellajit läpi ja kävelin paljon. Tein miljoona volttia ja asettelin sisään ja ulos. 

Jotenkin oli ihana päivä tallilla. Ei ylimääräisiä ihmisiä kyselemässä mitään. Sai vain olla ja touhuta omaan tahtiinsa.

Olen miettinyt tätä ylläpitosysteemiä ja olen päättänyt ottaa ruunan ylläpitoon ellei mitään maailmaa mullistavaa tapahdu. Roni on hevosena kiva ja minun on helppo sopia Melinan kanssa päivistä jolloin pääsen tai en pääse. 

Huomenna minulla on taas iltavuoro, mutta tiistaina menen jos aamuun joten silloin menen ainakin tallilla. Myös tuleva viikonloppu on minulla vapaa.

 Nauroin vatsani pohjasta kun menin kentälle. Roni ei edes huomannut koko vesimattoa mutta kun sen huomasi, tunsin kuinka hevosen sydän hyppäsi kurkkuun. Voi toista ja minä vain nauroin. Tutustuimme mattoon hieman lähempää, eikä se enää ollutkaan niin pelottava. 

# 58 Lauantain tapahtumat

Pääsin ratsastamaan jippii.. :) Menin siis lämppäriruunalla jota nyt testailen sopisiko se minulle ylläpitoon.  Roni oli melko laiska ja tahmea, mutta silti yllättävän taipuisa kun ajattelee, että hevonen on lomaillut lähes koko kesän.

Kun pääsin töistä Melina ja Seela olivat jo tallilla ja lupautuivat jynssäämään minulle hevosen valmiiksi. Oli kiva nähdä heitäkin taas pitkästä aikaa. Tytöt olivat niin reippaita, että laittoivat hevosenkin valmiiksi ja itse sain vain olla. Juuri kun oli aika nousta selkään huomasin, että toisesta saappaastani oli vetoketju rikki, enkä sillä voinut ratsastaa. Nakitin Melinan käppäilemään Ronilla, jotta itse voisin lähteä hakemaan muutaman kilometrin päästä siskoni Hennan luota toisia saappaita. Vihdoin päästiin tallille ja ratsastus voi alkaa.

Melina oli taivutellut hevosen valmiiksi ja tunsinkin itseni joksikin ratsuttajaksi kun ei tarvinnut hevosta edes lämmitellä.. Kävelin kuitenkin paljon vielä senkin jälkeen. Ravissa olikin työtä kun en ollut taas pitkään aikaan tottunut niin isoon askeleeseen. Saatiin loisto idea, että Melina ottaa minut liinan nokkaan ja otettiin jalustimet kokonaan pois. Yritin siinnä sitten harjoitella harjoitusravia, eikä siitä tullut mitään. Jännitän jalkojani niin paljon etten vain osaa. Mutta kai se siitä ajan kanssa.

Lopuksi tehtiin hieman etu- ja takaosakäännöksiä ja reenailtiin pohkeenväistöä käynnissä..

# 57 Hyvää matkaa Jose

Tänään on ollut surullinen päivä pv-ruuna Jose/Jaska lopetettiin. Se oli jo vanha ja sen mukana tulivat sairaudet, joten helpoin kaikille oli päästää se laukkailemaan taivaslaitumille. Vaikka olenkin itkenyt koko päivän, on se kuitenkin parempi päästää toinen kärsimyksistään. Ehdin kovasti sen muutaman kuukauden aikana, mitä sitä keväällä ratsastin, kiintyä siihen kovasti. Opin tuntemaan sen ja rakastumaan siihen. Nyt on parempi.

Nyt se sitten on varmaa, että alan vuokraamaan/otan ylläpitoon lv-ruunan. Alan hommiin heti tällä viikolla, kun se huomenna tulee laitumelta kotiin. Aluksi luvassa on kunnon kohotusta ja tallielämään palautumista. Luvassa on siis enemmän postauksia. Lupaan pitää siitä esittelyn parin viikon sisällä.

Jotenkin olen niin touhua täynnä, kun ei enää tarvitse vinkua keneltäkään hevosta ja saan ratsastaa monta kertaa viikossa. Tällä viikolla menen ainakin lauantaina ja sunnuntaina tallille.

# 56 Koirista ja hevosista :)

Lauantaina olin Veetin kanssa Forssan näyttelyissä. ERI AVO2.. Tuomarina oli Stefan Sinko: "27 months. Good in head. Correct bite. Topline could be firmer. Correct tailset. Good hindquarters. Movement coordination could be better." (Googlen kääntäjä: 27 kuukautta. Hyvä pää. Oikea purenta. Ylälinja voisi olla kiinteämpi. Oikea hännänkiinnitys. Hyvä takaosa. Liikkeen koordinointi voisi olla parempi.)

Kyseessä olivat Veetin neljännet näyttelyt. Meni päin p*rsettä jos suoraan sanotaan. Vettä tuli kuin aisaa ja kehä oli nurmikolla. Jos olisin tiennyt, että kehät ovat nurmipohjalla en olisi edes osallistunut. Koira väisteli liukkaita kohtia niin, että onnistuin kerran jopa potkaisemaan hieman koiraa. Veeti ei suostunut alkuunkaan ravaamaan vaan laukkaili hullunlailla. Tuomarista en juuri HENKILÖKOHTAISESTI pitänyt. Oli turhankin nopea, ei mielestäni katsonut yhtäkään koiraa kunnolla ja oli varsinainen ERI-maatti... Olimme kehässä noin 1,5min ja tuomari ehti siinnä ajassa katsoa kaksi koiraa.

Tähän väliin mua harmittaa niin kovasti. Unohdin ilmoittaa koiran turun elokuun näyttelyyn.. Hemmetti tätä lahopäätä..

Juttelin tänään siskoni Maijan kanssa siitä ruunasta. Sovittiin, että kokeillaan alkuun miten sujuu. Sitä en vielä tiedä koska aloitetaan..

Nyt onkin pakko jo hehkuttaa. OLIN TÄNÄÄN RATSASTAMASSA! Ratsastin vanhan tammani tallilta laitumelle ihan yksin. Reilu puol tuntia siinnä meni. Aluksi meinasin, että otan hiekkatien laukkaa, että saan paineet pois kun sitten olikin edessä ainakin kolme kilsaa asfalttia. No laukattiin sitten reippaasti semmonen reilu kilometri ja voi hitsit kun tamma nautti. Koko matka meni täysin korvat hörössä. Asfaltin loppu päässä ajattelin, että ravaan hiukan, mutta tamma ampaisikin kiitolaukkaan, enkä saanut mitään kontrollia. Vilkuilin siinnä sitten taakse, ettei tullut autoja ja kurvasin laitumelle vievälle hiekkatielle. Siellä sain tamman taas hyvin hanskaan ja kävelimmekin loppumatkan pitkällä ohjalla. Voi sitä riemua, kun tamma näki kaverit laitumella. Muut laukkasivat hirnuen vastaan.

# 55 Mitä sinulle kuuluu?

Ompas taas vierähtänyt pitkä aika viime postauksesta. Ei yksinkertaisesti ole ollut mitään kirjoitettavaa, joten olen antanut blogin olla. Töissä on ollut kiirettä, mikä taas on hyvä asia. En ole ehtinyt murehtimaan asioita, hevosia tai mitään.

Sain tänään kuningasidean ja päätinkin ruveta toteuttamaan sitä. Kysyin siskoltani Maijalta antaisikon hän minulle ylläpitoon lv-ruunansa. Kyseessä siis sama hevonen, jolla minun viimeksi piti mennä ratsastamaan. No varsinaista vastausta en saanu, mutta asia kuintekin sopisi hänelle. Sunnuntaisin Maija saisi käyttää ruunaa tunneilla ja Melina saisi mennä päivä-kaksi viikossa ja mulle loput päivät. Asia nyt ei ole mitenkään varma, saa nähdä sitten kun olemme keskustelleet asiasta oikein kunnolla ja tietysti päästään yhteisymmärrykseen rahasta.

Jouduin tänään käymään blogienlukuluettelon läpi. Ei tullut mitään kun yritti lukea kolmeakymmentä blogia. Oli vain pakko valkata ne mielenkiintoisimmat ja parhaat minkä lukemista jatkan. Muutkin blogit olivat kyllä hyviä, mutteivat vain pärjänneet niille muutamalle aivan mahtavalle kirjoittajalle.

# 54 Paha mieli

En enää ikinä hehkuta mitään, monen sattuman summana en päässyt tiistaina ratsastamaan... Ja nyt sain vielä huonoja uutisia Jaskasta. Sen lihoaminen on muuttunut täysin toiseen suuntaan. Suuntana on seuraavaksi taivaslaitumet... Murheet sen kun lisääntyvät..

# 53 Hehkutusta

Pakko tulla hehkuttamaan. PÄÄSEN HUOMENNA RATSASTAMAAN! Saan mennä eräällä lv-ruunalla. Hevonen on ihan kiva ratsastaa, sillä on iso ravi. Minulla on kuitenkin ongelma sen kanssa: En osaa luottaa siihen tippaakaan. Kun hevonen oli nuori ja tuli siskolleni, asuimme vielä vanhempiemme luona. Se oli meille tullessaan muistaakseni 2 tai 3vuotias. Ensimmäisellä päivällä ruuna karkasi, eikä sitä löytynyt mistää. Lopulta se löytyi nököttämästä kalliolta. Siskoni Maija opetti sen itse ajolle (ja myös ratsuksi) ja olimmekin talvella rekiajellulla, kun sattui ikävä asia; Auto ajoi meitä päin niin, että reki suistui ojaan ja aisat menivät poikki. Hevonen pelästyi todella kovin ja tuskin on vieläkään toipunut tästä. Autoilija ei edes pysähtynyt. Kyseessä ei siis ollut meidän vikamme, koska ajoimme tien reunassa. Auto vain kaahasi ohi. Kerran tämä sama hevonen on peruuttanut kesken ratsastuslenkin isoon veto-ojaan, josta sitä oli todella hankalaa saada pois.

Nyt kuitenkin odotan huomista innolla, varsinkin kun Melina lupasi tulla mukaani tallille ottamaan kuvia :) Melina on vuokrannut tätä ruunaa monta vuotta ja onkin edennyt hevosen kanssa tosi kivasti. Nyt ruuna muistuttaa jo hevosta eikä aasia :D

# 52 Höpinöitä

KAIPAAN KYSYMYKSIÄ EDELLEEN!


Hitsi kun hinguttaisi jo hevosen selkään. Tiistaina voi olla, että pääsen Maijan luokse jollakin hevosella ratsastamaan. Kohta on taas jo kulunut kaksi viikkoa, kun en ole hevosen selkään päässyt. Kävin tänään Maijalla moikkaamassa heppoja pojan kanssa. Koirakin oli mukana ja viivyimmekin tovin. Tallille palasi yksi vanha tuttu hevonen.

Tallilla oli jotenkin surullinen ilmapiiri, kun eräs tallin yksäreistä jouduttiin parin viikon sairastelun takia lopettamaan. Klinikalla epäiltiin ummetusta, mutta varmaksi tiedetään vasta ruumiinavauksessa. Jotenkin aina surullista kun hevonen joudutaan lopettamaan. Jokaisella se on joskus edessä ja parempi se on päästä laukkailemaan taivaslaitumille kuin kärsiä täällä maanpäällä ihmisen itsekkyyden takia.

Nyt on töissäkin oltu ja matala lasku meni jo. Nyt onkin töitä viisi päivää viikossa ja se tietää tilin saldon kohotusta. Jotenkin olen innoissani kun pitkästä aikaa pääsee oikeasti tekemään jotain hyödyllistä. Olen sellainen ihminen, että viihdyn töissä. Pidän siitä kun saa painaa töitä ja jättää omat ajatukset muualle. Nytkin odotan jo kuin kuuta nousevaa huomista työpäivää. Jotenkin on vain niin ulkopuolinen olo töissä, kun en ole siellä pitkään aikaan ollut, enkä tosiaankaan tiedä mitä siellä voisin oma-aloitteisesti tehdä. Kai se tästä kun pääsee taas jyvälle.

Äsken kävin tylsyyksissäni räpsimässä pihalta kuvia: