Wau-fiilis jatkuu!

En tiedä on minun vai hevoseni päässä käynyt naksahdus. Vikke on ollut nyt jo useamman päivän todella kiva ratsastaa. Eilen menin itsenäisesti. En tehtyt mitään kovin ihmeellistä, menin kerran tulevan radan läpi ja taivuttelin. En tosiaan halunnut pilata sitä fiilistä, joten en ratsastanut kauaa. On kiva lopettaa kun sujuu.

Tänään olin jälleen tunnilla. Taaskaan aiheena ei ollut mitään erikoista, taivutelua ja ympyrä työskentelyä. En käsitä miten ruuna on ollut näin kiva ratsastaa. Se kulkee pyöreänä, ei hangottele vastaan ja kuuntelee apuja. Pitäisi saada ratsastuskuvia näistä hetkistä. Tärkeintä on kuitenkin se oma mieleen piirtynyt kuva. Tämä kun pysyisi.

Kuva lainattu EquusCaren fb-sivuilta.

Löysin itselleni kivan näköisen kypärän ja vielä tarjouksessa.  Päätin tilata tämän mallin. Maanantaina laitoin kypärän tilaukseen ja tänään se jo saapuikin. Heti huomenna pääsee se testiin.  Plussaa ainakin säädettävyydestä. Mulla oli ainakin jo aikakin hankkia uusi kypärä. En minä vanhaa poiskaan heitä, mutta sen kanssa olen tippunut ja välillä se on lentänyt. Kerron heti miltä kypärä tuntui kun olen sitä koittanut.

Typerä syysflunssa!

Ehdin jo ajatella, että välttysin tältä typerältä joka vuotiselta riesalta, mutta ei! Perjantaina oloni muuttui kurjaksi ja lauantaina kun minulla oli vapaapäivä kodin pyörittämisestä, niin eiköhän tauti iskenyt oikein kunnolla.

Lauantaina oli luvassa tallilla sennuleiripäivä, johon tarkoitus oli osallistua Vikken kanssa. Aamulla joustin aikataulua niin, että ennen tallille menoa kävin apteekissa. Hyvillä tropeilla pääsin tallille ja pääsin ratsastamaan. Ensimmäisenä oli vuorossa aamupäivällä puomitunti. Lähinnä siis koulutunti, jossa ympyrällä puomeja. V tuntui superhyvältä ja se oli tosi kiva ja kevyt ratsastaa. Sain semmoisia Wau-efektejä ja kyllä fiilis oli mitä parhain. Nää hetket on ne, jotka palkitsee parhaiten. Loppukäynnit mentiin porukalla maastossa ja ruuna oli kuin ihmisen mieli.

Lainasin kuvan tallin fb-sivuilta.

Iltapäivästä minne piti osallistua vielä toiselle tunnille, mutta olo vei voiton. Olin kyllä verkkailemassa, mutta pistely keuhkoissa yltyi ja kipu oli kova. Jätin leikin kesken heti ja hoidon hevosen pois.

Tästä taudista pitäisi piru vie päästä eroon. Mitään ei saa tehdyksi, kun joka paikkaa särkee ja kolottaa, huono olokin on. Sunnuntaina olisi seuraavat kisat, jos vain päästiin mukaan ja niihinkin pitäisi harjoitella. Saa nähdä mitä huomisesta talleilusta tulee. Sen näkee huomenna.

Yhtä alamäkeä koko homma

Olen niin sekaisin etten enää tiedä mitä ruunan kanssa teen. Tiistaina, kun yksi ostajaehdokas kävi, olin voitonriemuinen Vikken metkuista, mitä se teki kun olin itse selässä. Normaalisti inhoan sen pukkeja ja rakettilähtöjä, nyt nautin niistä. Minulle tuli niin huono mieli, että päätin vielä yrittää itse ja poistin myynti-ilmoitukset. Sovimme siskoni kanssa tunneista.

Tuumasta nimeen osallistuin keskiviikkona tunnille. Osaksi homma toimi kivasti, mutta muuten tuntui menevän päin h*lvettiä. En ymmärrä mistä ruuna on saanut energiaa näin paljon. Laukassa varsinkin se on kuin raketti. Enää ei tarvitse miettiä nousee laukka vai ei. Pidin enemmän rauhallisesta hevosesta, siitä millainen se oli. Loppukäynnit maastossa oli yhtä keulimista. Herra veti hernepurkin syvälle sieraimeen, kun se joutui kulkemaan peränpitäjänä. Tallille kun pääsin olo oli pettynyt. Juuri kun olin jo päättänyt yrittävän vielä, niin hevonen on täysi sika.

Ruokinnan laitoin suurennuslasin alle heti. Ruuna on tähän asti syönyt 3dl kauraa+kivennäisen yms muut päivässä. Tämä vaivainen määrä saa jäädä testiksi kokonaan pois. Nyt ruuna saa vain kivennäisen ja valkosipulinsa, katsotaan autaisiko tämä Herraa rauhoittumaan. 

Vapaapäivän voimme myös unohtaa, sillä päivän jos ruuna seisoo, on se seuraavana päivänä ihan vallaton.  Otamme yhden päivän viikossa vain käyntiä. En halua, että kenellekään sattuu mitään minun hevoseni takia.

Mitä juuri sinun mielestäsi minun kannattaisi tehdä?

Mitä haluan tulevaisuudelta?

Joku tarkka silmäinen on voinut huomata, että Vikke on myynnissä. Olen miettinyt sitä siitä asti kun itse rupesin ratsastamaan sillä. Meillä ei synkkaa niin hyvin, että nauttisin ratsastamisesta. En viihdy ruunan kanssa yhtään kentällä, maastossa voisimme kaikki päivät mennä. MUTTA kun minä haluan kisata. Voin myöntää etten tosiaankaan ole riittävän hyvä ratsastaja tälle ruunalle. Joku saa tästä todella hienon hevosen, minusta siihen ei ole. Tarvitsen rauhallisemman opetusmestain joka voi opettaa minua. Vikkeä en halua pilata yhtään enempää. Tämä ruuna on oikeasti  todella hieno, kun vain osaa ratsastaa sillä.

Ajatuksena olisi etsiä uusi opetusmestari opettamaan minua, ei mitään automaattia, mutta ei myöskään sellaista joka ottaa nokkaan virheistä.

Ihan kelle vaan en tätä ruunaa myy, siitä pidän huolen.

Millan blogissa syksyinen arvonta!

Käykään ihmeessä osallistumassa. Palkinto on todella ajankohtainen ja hyvä.

http://waldgeistory.blogspot.fi/2015/10/syksyinen-arvonta.html

Uusi nimi, vanha tarina!

Mitäs pidätte?

Nimittäin blogin uudesta nimeästä. Tämä on ollut minulla jo mielessä siitä saakka kun Viikarin ostin. Nyt sain uuden bannerin, joka pääsikin heti käyttöön. Uuden bannerin on loihtinut Esteheppa Codan Elämää Idde, kiitos vielä!

Tässä samalla voinkin kertoa tämän päivän tallireissusta. Aamutuimaan, kun vein esikoisen kerhoon suuntasin tallille. Hommani oli siivota karsinat, mutta sainkin yllättävästi apua. Kuinka kivaa olikaan, kun ei tarvinnut yksin rehkiä ja sain vielä maastoseuraakin. Tunnissa tallihommat oli hoidettu ja suuntasimme yhdessä maastoon.

Vaikka kyseessä oli pelkkä käynti lenkki, nautin täysin siemauksin raikkaasta ilmasta ja mukavasta seurasta. On se vaan kivaa hevostella porukalla. Metsä oli ihan huurteinen ja pakkasen jättämät hileet leijailivat kulkiessamme. Mukavinta oli, kun ei tarvinnut kiirehtiä ja sai rauhassa samalla juoruilla ja höpötellä niitä näitä.

Reissun jälkeen tein vielä hiukan tallihommia ja hilpaisin hakemaan pojan kerhosta ja vauvelin mummilta. Iltapäivällä ajelin lasten kanssa vielä antamaan päiväheinät. Huh mikä päivä!

Tärkeimmät varusteeni TOP 3

Päätin tarttua haasteeseen ja syventyä tärkeimpien varusteideni listaamiseen. Haasteen on siis heittänyt playsson.net. Sivustolle pääset klikkaamalla alla olevaa banneria!

Olen aina ollut kova kyllästymään kaikkeen ja tämmöisen harrastuksen kanssa se tulee todella kalliiksi. Nykyisin olen oppinut nauttimaan enemmän sopivuudesta ja turvallisuudesta, kuin ulkonäöstä.

I

Itse tuunaamalla varusteita voi helposti muuttaa niiden ulkonäköä. Tästä syystään heti ykkösenä on oma ratsastuskypäräni. Se istuu päähäni kuin nyrkki silmään ja on myös turvallinen. Olen ostanut sen aikoinani ihan vain Prismasta alennusmyynnistä. Voin helposti vaihtaa reunablingit, niin kypärä saa aivan uutta ilmettä. Merkiltään tämä on WembleyFox.

II

Hyvänä kakkosena tulee uudehkot hanskani. Käteni ja eritoten sormeni ovat ihan typerän malliset, joten istuvia hanskoja on erittäin hankala löytää. Viimeksi kun tilasin Horzelta paketin, päätin koittaa näitä edullisia hanskoja. Ne tuntuvat superhyviltä. Olenkin tässä parin päivän aikana miettinyt miten voisinkaan ratsastaa ilman hanskoja. Tykkään näiden ulkonäöstä, mutta mikä parasta, nämä ovat oikeiasti mukavat ja hyvät!

III

Eihän tässä ole mitään järkeä, kolmantena löytyy siis kannusremmit. Vielä minusta paistaa läpi pinnallisuus, sillä minun oli pakko ostaa nämä vain ja ainostaan niiden ulkonäön perusteella. Jotenkin vain olen tykästynyt näihin. Nämähän eivät liity mitekään turvallisuuteen, mutta oikeasti tykkään näistä ihan tosi kovin.

Mikä fiilis!

Eilen olin oikea laiskimus, enkä mennyt ollenkaan tallille. Ruuna sai viettää ansaitun vapaapäivän, omistaja sitä ei niinkään olisi ansainnut. Mulla jäi vaihde hiukan päälle, enkä olisi tänäänkään jaksanut mennä tallille. Kylmäkin ja kaikkea. Keräsin ruhoni ja pakotin itseni tallille ja kyllä kannatti, nyt on ihan mahti fiilis!

Pääsin lähtemään tallille myöhemmin mitä ajattelin ja kiire meinasi iskeä. Ei muuten olisi hoppu ollut, mutta tallilla pidettävät ratsastustunnit olivat jo alkamassa. Kiireesti tallille, pikaharjaus, kamppeet päälle ja menoksi.

Alkuverkan jälkeen tein pohkeenväistöjä käynnissä ja ravissa ja tein siirtymisiä. Eritoten käynti-laukka siirtymiset onnistuivat mahtavasti. Nyt kello oli jo paljon. Loppuraveja mennessäni päätin lähteä maastoon yksin. Vikken kyyläsi kaikkea, mutta matka taittui koko ajan eteenpäin. Rämpisimme ihan keskellä metsää ja tajusin jo eksyneeni. Hetken mietittyäni  jatkoin matkaa, ylitimme monta ojaa joissa oli vettä ja tarposimme ihan hukassa. Lopulta suuntavaistoni (lue=annoin Vikkelle vapaat ohjat) toimi ja löysimme tien kotiin.

Tallilla hoidin hevosen tunnollisesti pois ja loimitin sen. Tästä oli hyvä suunnata tarhan siivoukseen ja muihin hommiin. Tämmöstä lisää!

No nyt mullakin on...

Nimittäin kortissa yksi ajokorttiluokka lisää. Kävin perjantaina ajamassa pikkue:n inssin. Läpihän se meni, joten nyt en aina tarvitse kisoihin kuskia, voin ajaa itse.

Seuvaana onkin vetoauton hankita, joskus tulevaisuudessa vasta kylläkin. Omassa skodassa ei ole edes koukkua.

Suunnitelmia!

Tässä olisi suunnitelmissa kaikenlaista. Huomenna perjantaina olisi ollut pilates, mutta koska olin jo sopinut muuta pitä tästä jäädä tällä kertaa pois. Kisojakin ollaan katsottu, mutta ne tuntuvat osuvatn kovin huonosti. Su 18.10 olisi Perniössä ollut koulukisat, mutta meillä on edellisellä päivällä ristiäiset, joten emme mitenkään voisi tuonne lähteä.

Sain kuitenkin aikaiseksi ilmoitettua meidät Somerolle su 1.11. Luokkana C-merkin kouluohjelma 1997. Pakko saada hevoselle rutiinia vieraista paikoista, joten kierrellään nyt kaikki. Marraskuussa olisi myös kahdet muut kisat mihin olen ajatellut meneväni. Riippuu vain niin monesta asiasta.

Eilen juoksutin Vikkeä liinassa ja lopuksi irtona. Kentän laidalla olevat ruohot kiinnostivat enemmän kuin kirmaaminen. Muutaman kerran innostui ruuna oikeaan pukkilaukkaan.