sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Sunnuntain heppailut.

Aamulla kello soi 8:00. Luvassa oli estekisat Somerolla. Olin lupautunut menemään sinne kahden kummitytön kanssa hevostelemaan keppareilla. Kisojen ensimmäinen luokka oli siis keppariluokka johon tytöt osallistuivat. Molemmilla sujui hirmu hyvin ja melkein muistivat radankin. Katselimme puomiluokan ja lähdimme kotiin. Kello oli ainakin kaksi kun pääsin kotiin.

Tästä sitten kotiin siivoilemaan ja kun kämppä kiilti, lähdin extempore Jonnen kanssa tallille. Auttelimme tuntilaisia, laittelin vesiä jne. Minulla oli tapani mukaan tuulihousut, koska ne ovat mukavat ja lämpimät. Siskoni oli kuitenkin tulossa kipeäksi, joten lupauduin ratsastamaan hänen kouluruunansa. Jutalta sain saappaat lainaan.



Gus on todella kiltti, mutta voi luoja niitä askeleita, ei toivoakaan harjoitusravista.. Otin hiukan pohkeenväistöä ravissa, etu- ja takaosakäännöksiä jne. Laukka kevyessä istunnassa ja normaalia harjoituslaukkaa. Ravissa vaihtelin myös tempoa. On hienoa mennä hevosella mikä osaa, vielä kun itse osaisi.



Tästä sitten Jonne hiukan vielä kyytiin istuskelemaan. Hoitelimme Gustaavin yhdessä pois ja vein sen vielä ulos. Olin niin reipas, että kannoin tarhaan vielä vettäkin. Yhdessä laitettiin kauratkin kuppeihin. Siitä sitten kotiin ja nyt lenkille.


perjantai 3. tammikuuta 2014

Vuosi vaihtui.

Meidän perheen vuosi vaihtui hyvinkin rauhallisesti. Olin maanantain ja tiistain pois töistä kamalan vatsataudin kourissa. Tiistaina alkoi onneksi jo helpottamaan. Illan ohjelmassa ei ollut mitään erikoista, muutama raketti, oma perhe ja paras ystävä.

Heti päivällä heitin skumppapullon kylmään niin saa sitten illalla maistella. Heti kuudelta ammuttiin pari rakettia, kokeeksi mitä Jonne niistä meinaa. Toinen räjähtikin heti jalkoihin, mutta toinen lensi taivaalle.

Jutta tuli meille seitsämän maissa. Teimme hyvää ruokaa ja katselimme hömppäelokuvia. Kun kello löi 22 ammuimme loput raketit, että Jonne pääsi nukkumaan.







Aika hyviä kuvia tuolla pokkarillakin saa :) Lopuksi leikimme Jutan kanssa vielä hiukan tähtisädetikuilla.






Tästä sitten Jonnen untenmaille ja aikuisille vielä hieman lisää leffan katsomista. Puolilta öin menimme ulos ja voi vitsi sitä ryskettä, ihan kuin sodassa oltais oltu. Asumme kuitenkin ihan maalla ja silti paukkui aivan hulluna, kävi koiria sääliksi. Hetken tuijoteltuamme raketteja menimme sisälle ja korkkasimme pullon.


HYVÄÄ JA PAREMPAA UUTTA VUOTTA


Millainen minusta on tullut?

Hevosmaailma elää murroksen aikaa ja tuntuu pelottavalta hypätä johonkin uuteen, mutta kuitenkin tuttuun. En oikein vielä tiedä millainen tu...