Koen itse joulun sellaisena perhejuhlana. Koko perhe ehtii kerrankin syödä yhdessä ja olla rauhassa.
Aamu alkaa riisipuuron keitolla ja tallihommilla. Ennen olen käynyt joulumaastossa, mutta nyt se jää valitettavasti välistä. Hepat saa extraporkkanat ja kunnon rapsutukset.
Päivätallin jälkeen suuntaamme anoppilaan saunomaan ja viettämään yhteistä aikaa.
Illalla vielä kotona lasten kanssa pakettien availua ja nukkumaan. Rauhassa hevoset sisälle ja itsekin nukkumaan.
Meillä on tallissa tänä vuonna tavallista vähemmän joulukoristeita, kun aika ei vain ole riittänyt. Oliverin vanhoista kengistä syntyi pikakoristeet oviin, sisälläkään ei ole oikein muuta kuin kuusi ja jouluverhot. Toivottavasti ensi vuonna on aikaa enemmän panostaa.
Tänä jouluna oma jaksaminen vie voimia ja osa joulutouhuista jää tekemättä. Haaveilin paljon koristellusta tallista, mutta nyt ei vain ole ollut aikaa ja innostusta. Olen sysännyt hommia nurkkaan, että jaksan siivota sisällä. Syksy on jotenkin ollut niin väsyttävä, että nyt on aika ladata akkuja uutta vuotta varten. Koko vuosi on kokonaisuudessaan ollut raskas, mutta opettavainen. Olen luopunut kahdesta todella tärkeästä hevosesta ja ikävöin niitä lähes päivittäin. Ikävä tuskin sammuu koskaan.
Onneksi nyt saan ottaa rennosti, eikä tarvitse elää kello kaulassa. Toivotan kaikille Teille ihanaa ja rentouttavaa Joulun aikaa! Muistakaa levätä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti