Hiljaa hyvä tulee

Jälleen keskiviikkona eläinlääkäri vieraili tallilla. Tarkoituksena oli rokottaa muutama hevonen, mukaan lukien Viva sekä raspata muutama otus. Rokotuksen jälkeen juttelin eläinlääkärin kanssa Vivan toipumisesta. Tamma vaikuttaa olevan täysin kunnossa ja ohjeeksi saatiin syöttää Antepsinia vielä tämä viikko. Eläinlääkärin mukaan kyseessä mitä ilmesemmin oli stressireaktio uudesta kodista. Varsinaista vatsahaavaa ell ei epäillyt, kun näin nopeasti homma hoitui kuntoon.

Tarkemmin asiaa kun miettii, niin eipä itseänikään tee mieli syödä jos on kamala stressi päällä. Haavaumia saattoi vatsaan lievässä muodossa tulla, mutta ei mitenkään hirmuisesti. Tämä jää kuitenkin arvoitukseksi, sillä eläinlääkärin mukaan Vivaa ei kannata lähteä tähystämään, koska vaikuttaa täysin kunnossa olevalta.

Rokotuksen jälkipyykkinä jatkoimme/jatkamme pientä kävelylinjaa, mutta ensi viikolla palailemme pikku hiljaa sorvin ääreen. Sanotaan, että hiljaa hyvä tulee. Emme missään nimessä aloita hirmuista rääkkiä, vaan nostamme rasituksen määrää asteittain.