Ensin kaikki sujuu, sitten ei mikään!

Sisältää mainoksen, nettidomain saatu Zonerin kautta!

Minulla oli pitkästä aikaa hirmu hyvä traivi päällä; sain ihan uuden inspiraation päivittää somea, blogia, ratsastaa ja jopa varata tunteja itselleni. Viime viikolla mulla pitikin olla torstaina tunti ja sunnuntaina jälleen istuntavalkku, mutta kaikki meni pieleen.

Palataa kuitenkin hetki taaksepäin. Mulla oli erittäin suuria ongelmia saada blogin linkki instaan ja samalla someen. Jostain syystä Facebook bloggasi sen ja mietin hetken, että mitä oikein tekisin. Luojan kiitos sain apua ja nyt kaikki toimiikin tosi kivasti.

Apuun riensi yritys nimeltä ZONER! Heidän kauttaan saa todella näppärästi ihan melkein mitä vain liittyen omiin nettisivuihin. Minulle vastaus rukouksiini oli oma domain. Sain vaihdettua blogin osoitteen, joka samalla sitten toimii paljon paremmin ja kaiken lisäksi se on myös todella paljon helpompi kun nettiosoitteesta voi jättää pois kaiken ylimääräisen.

Oma domain ei ole kallis ja suosittelen sitä ihan jokaiselle bloggaajalle. Zoneria taas sen sijaan voi erittäin lämpimästi suositella, sillä yhteydenpito on nopeaa ja samalla asiantuntevaa. Oman domainin vaihtaminen oli nopeaa ja jopa minä osasin sen tehdä helpoilla ohjeilla. Oma domainin pääset tilaamaan Zonerin nettisivuilta <- Tuo tuossa on linkki!

Sitten takaisin hieman ikävimpiin juttuihin. Torstaina minulla oli varattuna tunti, johon iloisin mielen olin menossa. Irmeli kuntoon ja kyytiin. Ehdin kuvata instaan pienen pätkän videota kunnes tajusin ettei kaikki ole hyvin. Ratsastus tuntui todella oudolta. Irma oli jotenkin niin eteen rojahtanut, että tuntui kuin olisin istunut sen kaulalla. Pikaisesti nostin ravin ja jo kolmen askeleen jälkeen tajusin, että sehän ontuu.

Nopeasti siirryin takaisin talliin, purin varusteet ja aloin tutkia vasenta etujalkaa. En löytänyt mitään jälkeä kivusta, joten päättelin äkkiseltään vian olevan jossain lihaksistossa. Tuli outo tunne, että olisikohan lapa jumissa. Myös tunnin pitäjämme tutkiskeli Irmaa, eikä se reagoinut taivutukseenkaan.

Irma oppia nopeasti nauttimaan tilanteesta!

Pyysin siskoni hieromaan Irman ja jumejahan löytyi, lavat olivat molemmin puolin jumissa. Ajattelin riemuissani, että nyt päästään helpolla, mutta eipäs päästykkään. Pidempien tutkiskelujen jälkeen Irmalla oli myös jotain mystistä takapäässä, sillä sen vasen takajalkakaan ei vaikuttanut normaalilta.

Irman takapäässä todennäköisesti on jotain vikaa. Nyt pidempää miettineenä, en oikein tiedä mikä sitä vaivaa. Se on todella toispuoleinen, ei halua seistä suorassa, peruttaa mielellään vinoon ja on takapäästään hankala kengittää.

Siskoni hieroi Irman takapään vielä uudestaan auki ja ajattelin seurailla tilannetta muutaman päivän. Päädyin kuitenkin soittamaan jo meidän ihanalle eläinlääkärille. Irman hampaat pitää kuvata ennen seuraavaa raspausta, joten samalla tutkitaan koko hevonen ja etsitään mahdollinen vika.

Seurailen Irmaa nyt rauhassa ja teen ihan täysin sen ehdoilla. Jos se ei vaikuta oudolta voin ratsastaa, mutta muuten ei kyllä tehdä mitään ennen ensi viikon eläinlääkäriä. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Joku tätä hevosta ainakin vaivaa, mutta mikä se on, sitä minä en tiedä.

Koska ahdistustuneisuushäiriöni nostelee taas rajusti päätään,  olen todellakin miettinyt jo kaikki mahdolliset syyt. Uskon kuitenkin, että vaiva saadaan hoidettua pois ja pääsemme jatkamaan normaalia arkeamme yhdessä!

Olen purannut ahdistustani täydellä tarmolla. Minun piti nopeasti siivota tarha, jotta saamme vaihdettu hevosille paalin, mutta lopputulema oli se, ettei hevosille enää tule vapaata heinää. Siivosin sotkuttua heinää niin paljon, että tuntuu järjettömältä sotkea hyvää heinää syömäkelvottomaksi. Tuli fiilis kuin olisin polttanut seteleitä. Meidän hevoset ovat sitä paitsi niin paksuja, että ehkä ne pärjäävät vähemmälläkin heinällä. Vien niille edelleen paljon heinää kerralla, mutta tarjolla ei ole koko suurpaalia.