sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Uudellainen arki on tullut!

Siitä on kulunut nyt kaksi päivää, kun Roni laukkasi vihreimmille laitumille. Oliver otti kaiken todella raskaasti. Vielä eiliseen iltaan saakka kuuntelin sydäntä raastavaa hirnumista. O käveli koko perjantai illan ja eilisen tarhassa edestakaisin ja yritti huutaa kaveria takaisin.

Eilen ennen iltatallia otin hevoset kentälle juoksentelemaan ja pientaroimaan. Hevosten tarha on metsässä ja se on todella märkä. Hevoset pääsivät kentälle piehtaroimaan ja tämän jälkeen ajattelinkin harjaille ne puhtaiksi.

Onhan noiden karvassa hiukan eroa.
Riina-ponilta lähtee karvaa ihan älyttömästi ja sitä on silti jäljellä loputtomiin. Puunasin ponin läpikotaisin ja Oliveria sieltä täältä. O oli niin sekaisin, että se juoksi kentän toiseen päähän hirnumaan ja sitten taas takaisin laittaen pään kainalooni. En viitsinnyt yrittää itsemurhaa harjaamalla säikkynä olevan hevosen takajalkoja, mutta muuten sain rauhassa harjailla pienissä pätkissä. Ennen olen usein harjannut ruunaa irtona kentällä ja se on seisonut kuin tatti paikallaan. Nyt kuitenkin suru on vallannut meidän kaikkien sydämet, niin annetaan aikaa toisillemme.

Kouluhommien rauhoittuessa olen taas paljon miettinyt blogia ja sen päivittämistä. Synkkä syksy vei voimat ja talvellaan ei valoisaan aikaan ollut yhtään ylimääräistä sekuntia kuvailla hevosia. Nyt meinasin taas ottaa itseäni niskasta kiinni ja purkaa hevosasioita tänne. Avasin blogille uuden instatilin, niin ei kaverini vallan kyllästy heppatarinoihin. Löydät sen klikkaamalla tuolta sivusta tai etsimällä instagramista @puskaratsastajan.unelmia

Nyt näin kesän lähestyessä minun olisi aikaa toteuttaa erilaisia postauksia. 
Mitä juuri sinä haluisit nähdä tai lukea meidän hevosten arjesta?

4 kommenttia:

  1. On tosi ihanaa, että kirjoittelet taas!
    Sun kirjoituksia ja blogia on kiva seurailla!

    Mua kiinnostais postaus siitä teiän talliprojektista, kun ettekö te jonkun verran tehneet siinä myös ite?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Ollaan juu paljon tehty itse ja vielä olis paljon tehtävääkin. Voisin koittaa väsäillä jonkun postauksen.

      Poista
    2. Jee, kiva juttu!
      Itselläni olisi haaveissa joskus se oma talli, jossa on pari karsinaa, mutta saas nyt nähdä. Mulle on jotenkin hirmu iso kynnys ottaa hevonen omaan pihaan, kun nyt on tottunut pitämään täysihoidossa maneesitallilla. Ja etenkin kun sitä ennen on tehnyt paljon tallihommia. Mutta toisaalta taas, voisihan se ollakin ihan eri juttu, kun se on ihan _omassa_ pihassa. :)

      Poista
    3. Se on kyllä. Rahaa menee hitosti ja aikaa paljon enempi kuin täyshoidossa. Mä kyllä nautin tästä ihan täysillä. Tulee oltua paljon enemmän ulkona ja keittiön ikkunasta voi aina vilkaista mitä hepoille kuuluu. Mutta tämmösillä kaatosade keleillä olisin mieluusti sohvan nurkassa viltin alla, enkä kastamassa itseäni ulkona ja kipeenäkin hepat täytyy hoitaa. Päivääkään en silti vaihtais pois.

      Poista

Millainen minusta on tullut?

Hevosmaailma elää murroksen aikaa ja tuntuu pelottavalta hypätä johonkin uuteen, mutta kuitenkin tuttuun. En oikein vielä tiedä millainen tu...