Hevosen tulisi liikuttaa päivittäin.
- Puolesta. Mikäli hevonen kuitenkin on jotenkin "rikkinäinen" tai vanha tai muuten seuraeläimeksi tarkoitettu, ei liikutusta joka päivä tarvita. Pihattoelämä olisi harrastehevoselle kaikkein paras, sillä silloin se liikkuu normaalia enemmän.
Vaihteleva liikutus on hevoselle ehdottoman tärkeää. Juoksutus, ohjasajo, ajaminen ja maastoilu ovat yhtä tärkeitä kuin kouluvääntö tai estetreenit. Pysyäkseen kunnossa lihaksistoltaan on säännöllinen liikutus erittäin tärkeää.
Lämppärit sopivat vain ravureiksi.
- Vastaan. Lämminverisistä saa oivia harrasteratsuja ja onpa sitä mm. Venäjällä nähny ainakin yksi Orlov kilpailemassa korkeatasoista koulua. Kaikista hevosista ei ole ravureiksi, kuten mm. vanha lämpäritammastani Pamelasta. Se ei vain juossut.
Kirjoja lukemalla ei opi ratsastamaan.
- Puolesta. Nenä kiinni kirjassa opit asiat käytännössä, mutta mites sitten käytännössä. Ratsastusta ei voi oppia muuta kuin ratsastamalla. Toki teoria pitää myös olla kunnossa. Et voi osata laukata, josset tiedä miten nostat laukan. Yleensä kuitenkin hyvä opettaja selittää ratsastustunnin tehtävät teoriassa tunnin aikana.
Satulavyö tulisi kiristää hitaasti asteittain.
- Puolesta, ehdottomasti. Olen elämäni aikana nähnyt pari rajua mustelmaa hevosen vatsan alla, kun vyö on heti kiristetty tappiin. Hiljaa hyvä tulee.
Hevosten tulisi saada tarhata ja laiduntaa laumoissa.
- Puolesta. Hevonen on laumaeläin, eikä sitä ole luotu elämään yksin. Lauman koko ja sen jäsenet yksilöidään niin ettei vaaratilanteita synny. Ei ole esimerkiksi fiksua laittaa yhtä tammaa monen orin ja ruunan kaveriksi.
Selkään tulisi aina nousta hevosen vasemmalta puolelta.
- Vastaan, vaikken itse ns. väärältä puolelta osaakkaan nousta selkään. Itse olen vaihtanut säännöllisesti jalustinhihnojen puolia, että ne venyisivät tasaisesti. Käytän myös aina mahdollisuuksien mukaan koroketta selkään nousuun.
Samalla tavalla kuin jalustinhihnat venyvät, tulee myös satulasta toispuoleinen. Sen runko muokkautuu ja ajan saatossa voi olla ettei satula enää olekkaan hyvä hevosesi selkään.
Hevosta hoidettaessa tai varustettaessa hevosen tulisi olla aina kiinni.
- Puolesta ratsastuskouluissa, vastaan oman hevosen kanssa.
Lapsille on tärkeää opettaa heti alussa tallin säännöt, jotka luovat turvallisuutta. Tuntiponit on siis erittäin hyvä pitää kiinni hoidettaessa.
Oman hevosen kanssa luottamus kasvaa joilloin hevonen voi olla vapaana. Viva seisoi aina kiltisti ilman, että se oli kiinni, kun taas kiinni ollessa se kuopi ja liikehti.
Vain kisatulosten perusteella voi sanoa, minkä tasoinen ratsastaja on.- Vastaan. Kisoihin mennään kyllä ns. katsomaan minkätasoinen olet, mutta esimerkiksi kouluratsastuksessa tuomarin arvostelu vaikuttaa arvosanoihin. Kilpailusuoritus on vain yksi hetki ratsastuksessa, jolloin kaikki voi mennä pieleen tai jopa onnistua tuomarin silmissä hienosti.
Mitä rikkaampi on sitä pidemmälle ratsastuksessa on mahdollista päästä.
- Puolesta. Ratsastus on rikkaiden laji jos ylimmille tasoille halajaa. Voisin väittää, että jos minulla olisi tilillä kymmeniä tuhansia, olisin osaavampi. Tällöin minulla olisi mahdollista ostaa itselleni oikea opetusmestari ja valmentautua monta kertaa viikossa.
Ilman työtä ei kyllä huipulle päästä, se on selvä. Esimerkkinä Elmo Jankari ei varmasti olisi ollut olympialaisissa, jollei olisi raatanut töitä niskalimassa.
Se, miten korkeita esteitä hyppäät, ei kerro siitä, miten hyvä ratsastaja olet.- Puolesta. Olen viimeaikoina nähnyt ihan liikaa nuoria tyttöjä hyppäämässä liian isoja esteitä. Vanhemmat ostavat lapsilleen koulutetun ponin, joka antaa virheet anteeksi ja hyppää mistä vain yli. Näiden ihmisten pitäisi opetella ratsastamaan myös esteiden välissä.
Ennen oman hevosen ostoa ratsastajalla tulisi olla kokemusta joko vuokra- tai ylläpitohevosesta.
- Puolesta. Moni ratsastuskoululainen haaveilee varmasti omasta hevosesta, Se ei kuitenkaan aina ole niin herkkua. Lomille ei niin vaan lähdetä ja myös vesisateessa tallille pitää mennä. Jokaisen olisi hyvä vuokrata omalta ratsastuskoulultaa hevonen omaan käyttöön, jotta näkee arjen oikeasti.
On tiputtava vähintään 100 kertaa, ennen kuin voi sanoa itseään hyväksi ratsastajaksi.
- Vastaan. Tämä on enemmän sellainen sanonta lapsille, joita tsempataan heidän pudotessaan.
Hevosenomistajan olisi hyvä välillä päästä ratsastamaan muillakin hevosilla kuin vain omallaan.
- Puolesta. Hevoset opettavat jokainen eri asioita. Omaan hevoseen ei saisi kukaan juurtua liikaa. Jokaiselle tekee hyvää ratsastaa erillaisia hevosia.
Ihana tää sun uusi ulkoasu! ♥_♥
VastaaPoistaOon sun kanssa aikalailla kaikesta samaa mieltä tässä postaushaasteessa! :) Tosin ensimmäistä vastausta vähän kummastelin, onko sulta jäänyt jokin sana tms. puuttumaan?
Kiitos. Mulla oli käynyt ajatuskstko, nyt hiukan fiksattu 😀
PoistaOkei! Oon vähän eri mieltä tosta, että vanhaa hevosta ei tarvitsisi joka päivä liikuttaa. :-D Waltsu ainakin on paljon parempi ratsastaa, kun se käy "vapaapäivinä" tunnin kävelylenkillä vs. on oikealla vapaalla eikä sen kanssa tehdä mitään. Vanhat tuppaavat menemään niin herkästi jumiin. :( Säännöllinen liikutus muutenkin pidentää niiden elinikää, kun ei pääse paikat menemään jumiin.
PoistaTosin, vanhuuskin on suhteellinen käsite. Mulle 17-vuotias hevonen on vanha, jota se ei välttämättä ole sulle. :)
Ihanaa, että saadaan keskustelua aikaiseksi.
PoistaMä en nieltänyt Vivaa vanhaksi, vaikka olikin 18v. Tällä tekstinpätkällä ajattelin enemmän sellaista +20v. hevosta :)
Aivan! ;) En edes muistanut, että Viva oli 18, kun vaikutti jotenkin paljon nuoremmalta kuvien perusteella. Mutta miellän varmaan Waltsun vanhaksi, kun se on ollut mulla kauan.. :-D
PoistaTeillä on varmasti vielä monia vuosia edessä 😊
PoistaAivan mahtava tää sun ulkoasu, aivan, kuten Milla tuossa kommentissaan jo mainitsikin! Ihan mahtava :3
VastaaPoistaMulla(kin) on näistä asioista aikalailla samanlaiset mielipiteet, oman postaukseni voit lukea alla olevasta osoitteesta :
http://pollenkirjakarsina.blogspot.fi/2016/08/puolesta-vai-vastaan-postaushaaste.html
Kiitti! Luinkin jo sun mietteet silloin kun sen julkaisit
Poista