Kylläpäs on ollut härdelliä. Sainkin jo perjantaina Vikkelle tehosterokotteen, niin ei tullut niin kiire kisojen alla. Mikä sattuma tulin vielä itse kipeäksi, niin ei tosiaan tarvinnut murehtia liikutuksen kanssa. Pikku hiljaa palauduttiin normaaliin liikutukseen.
Eilen sain liikutuksen vielä sysättyä muille, mutta tänään koin jo olevani niin terve, että sain liikutettua ruunan itse. Alkuksi minusta tuntui taas siltä, ettei koko hommasta tule mitään. Alun hankaluuksien jälkeen kun meinasin jo luovuttaa ottamalla raipan avuksi tehostamaan apuja, hevonen toimikin riittävän hyvin ja sain keskityttyä treeniin.
Vaihtelun vuoksi menin puomeja ja se oli kivaa sekä hevosesta, että ratsastajasta. Minulla on oikeasti ihana tunne kun sain hevosen avuille ja siirrot sujuivat hyvin. Ehkä tästä vielä sittenkin tulee jotain.
Huomaatteko kuvassa olevat väri? Hih! Tilasin Horzelta paketin joka sisälsi vaikka mitä. Uusi huopa, uudet suoja (sävysävyyn tietenkin), uudet ratsastushousut ja hanskat. Kyllä taas kelpaa päästellä.
Horzelta tilasin vielä kisapaidan tulevaisuuden varalle. Hööksiltäkin tuli paketti. Kisoihin valkoinen huopa ja mulle valkoiset hanskat. Lisäksi tilasin myös alennuksessa olleet valkoiset pöksyt, mutta ne taisivatkin olla pientä kokoa kun olivat hiukan lue= ihan liian pienet. Ne saavat jäädä kyllä silti kaappiin odottamaan. Jos ne mahtuisi jalkaan sitten seuraaviin kisoihin.
Jäljellä on vielä muutama raskauskilo, mutta nyt vasta olen tajunnut että laihduttaahan tässä pitäisi. Nyt saa jäädä herkuttelut! Tämmöisenä lohtusyöjänä helpommin sanottu kuin tehty. Mehu vaihtuu vedeksi ja lautaselle enemmän kasviksia. Lenkille minun ei olekkaan niin helppo mennä, mutta yritetään! Vauvan voin helposti ottaa mukaan, mutta Jonne ei jaksa kovin pitkälle kävellä. Tallilla hän kyllä jaksaa olla reipas, kunhan on jotakin tekemistä.
Huomenna onkin vuorossa pilates ja vielä yksärinä. Ihanaa päästä treenaamaan tosissaan tai ainakin oppimaan jos ei muuta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Millainen minusta on tullut?
Hevosmaailma elää murroksen aikaa ja tuntuu pelottavalta hypätä johonkin uuteen, mutta kuitenkin tuttuun. En oikein vielä tiedä millainen tu...
-
Tahvo tuo meidän pieni riiviömme täytti helmikuun alussa puoli vuotta. Olin päättänyt jo aiemmin, että helmikuussa koittaisi se päivä kun e...
-
Hemmo sai syksyllä klinikalta kipulääkekuurin. Ensimmäinen ei vaikuttanut mitenkään ja toinen lääke sai sen vatsan räjähtämään. Vaiva tasoi...
-
Pala on kurkussa, mutta samalla ahdistaa. En enää erota närästääkö minua vai onko tämä kuristava tunne ahdistusta joka ei jätä minua rauhaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti