Uusi perheenjäsen!

Nyt voin sanoa, että aurinko paistaa risukasaan. Tätä päivää en olisi uskonut hetkeen tulevan. Olen nimittäin jälleen hevosenomistaja. Lähdimme perjantaina kopin kanssa katsomaan ruunaa, joka vaikutti juuri sopivalta projektilta. Mukaanhan sieltä saatiin pullukka ruuna, jossa projektia riittää.

Kyseessä on 14v suomenhevonen. Ratsuna ollut koko ikänsä,  nyt vain seissyt oloneuvoksena yli vuoden. Tämä herra vakuutti minut huumorintajullaan ja kiltteydellään.

Se on nyt asunut siskoni tallissa pari päivää ja on jo kuin kotonaan. Liikunta aloitellaan ihan pikkuhiljaa kävelytyksellä, ei pidetä kiirettä kunnon nostamisessa ja laiduttamisessa. En itse ole ratsastuskunnossa, joten selästä käsin liikutuksen hoitaa joku muu. Itse puuhailemaan hevosen kanssa ihan muuta. Syksyllä kun voin itse taas ratsastaa, on tarkoitus treenata ja jos rahkeet riittävät niin keväällä meidät nähdään kilpailuissa koulupuolella.

Matkalla kotiin!