Pesto oli tänään oikein kiva ratsastaa. Hetkittäin löytyi pidempikin yhteinen sävel. Kyllä se tästä kun vaan jaksa opiskella ja käydä tunneilla. Laukkailin muutaman kierroksen kevytistunnassa ja vau mitä askelta alkaa löytymään.
Välillä tuntui jopa siltä, etten mä ihan p*ska taida ollakkaan. Olen mielestäni kehittynyt jo taas aika paljon. Ja aion myös kehittyä. Pitäisi ruveta aloittaa treenaus tallin kisoihin, joihin ajattelin osallistua ihan vain raviohjelmaan. Kyseessä täysin leikkimielistä treenaamista, mutta haluaisin osata radan hyvin.
Monta kertaa on jo pitänyt mennä ravipuomeja niin tänään niitä mentiin. En millää osannut ratsastaa Pestoa niillä, mutta kun osasin, osasin kunnolla. Varsinainen liitokavio.
Loppukäynnit kävin käppäilemässä yksin maastossa. Melkein nukuin hevosen selkään, kun ruuna oli niin rauhallinen. Löntystelimme aikamme ja käännyimme takaisin kotiin. Lopuksi vielä Jonne pääsi Äitin kyytiin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Millainen minusta on tullut?
Hevosmaailma elää murroksen aikaa ja tuntuu pelottavalta hypätä johonkin uuteen, mutta kuitenkin tuttuun. En oikein vielä tiedä millainen tu...
-
Tahvo tuo meidän pieni riiviömme täytti helmikuun alussa puoli vuotta. Olin päättänyt jo aiemmin, että helmikuussa koittaisi se päivä kun e...
-
Hemmo sai syksyllä klinikalta kipulääkekuurin. Ensimmäinen ei vaikuttanut mitenkään ja toinen lääke sai sen vatsan räjähtämään. Vaiva tasoi...
-
Pala on kurkussa, mutta samalla ahdistaa. En enää erota närästääkö minua vai onko tämä kuristava tunne ahdistusta joka ei jätä minua rauhaa...
Kivoja kuvia! :)
VastaaPoistaTiia & Maistro