Joko ystäväni Jutta on ajatustenlukija tai sitten muuten vain outo. Juuri päivittelin blogiin, kuinka minulla on suokkikuume ja kappas kuinka kävi: Jutta tarjosin Pestoa minulle vähän niikuin ylläpitoon. Tänään olin kylläkin ratsastamassa jälleen Pestolla ja vitsit kuinka se tuntui hyvälle. Ruuna on saikkuillut jonkun aikaa ja on palaamassa nyt taas normaaliin liikutukseen. Itsellä ei ole mitään hinkua edes laukata, niin minulle riittää ihan hyvin käynti ja ravi. Jo niissä saa tehtyä vaikka mitä.
Ratsastin kentällä pyörien ympyröitä ja voltteja. Yritin taivutella ja tehdä kaikkia perusjuttuja.
Loppua kohden Pesto kulkikin kanssani jo todella kivasti.
Ylläpitojutut on hiukan vaiheessa, pitää jutella Jutan kanssa käytännön jutskista. En nyt kuitenkaan pysty tallilla käymään seitsämää päivää viikossa, mutta muutaman voisin käydä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Millainen minusta on tullut?
Hevosmaailma elää murroksen aikaa ja tuntuu pelottavalta hypätä johonkin uuteen, mutta kuitenkin tuttuun. En oikein vielä tiedä millainen tu...
-
Tahvo tuo meidän pieni riiviömme täytti helmikuun alussa puoli vuotta. Olin päättänyt jo aiemmin, että helmikuussa koittaisi se päivä kun e...
-
Hemmo sai syksyllä klinikalta kipulääkekuurin. Ensimmäinen ei vaikuttanut mitenkään ja toinen lääke sai sen vatsan räjähtämään. Vaiva tasoi...
-
Pala on kurkussa, mutta samalla ahdistaa. En enää erota närästääkö minua vai onko tämä kuristava tunne ahdistusta joka ei jätä minua rauhaa...
Kivannäköinen suokki! :) Onnea ja menestystä teille ;-)
VastaaPoistaHää on aika kiva. Kiitos samoin! :)
Poista