Kävin aamupäivällä kaupassa ja kyselin samalla oliko satula saapunut ja kyllä, se oli tullut. Muutaman mutkan kautta lähdin siis tallille ja odottelin siellä, että siskoni Henna saapuisi auttamaan.
Odotellessani hain Ronin tarhasta ja harjailin sen. Oli ihana vastaanotto, kun hevonen hörisi kun menin portille. Varovasti se tuli, ihan kuin aavistaen, ettei minulla ollut kaikki hyvin.
Satula oli Ronille kuin tehty, mistä olenkin onnellinen. Kerralla löytyi parempi satula. Henna koitti hiukan myös ratsastaa satulan kanssa ja hevosen askel olikin todella letkeää ja ilmavaa, eli kyllä satula vain oli hyvä hankinta. Mukana tulleet kolme huopaa olivat kaikki siistejä ja vyökin oli kuin uusi.
Perjantaina tai lauantai yritän itse päästä tallille ja hevosen selkään. Saa tosin nähdä kuinka käy, vatsa on ainakin tänään ollut todella kipeä..
Millainen minusta on tullut?
Hevosmaailma elää murroksen aikaa ja tuntuu pelottavalta hypätä johonkin uuteen, mutta kuitenkin tuttuun. En oikein vielä tiedä millainen tu...
-
Tahvo tuo meidän pieni riiviömme täytti helmikuun alussa puoli vuotta. Olin päättänyt jo aiemmin, että helmikuussa koittaisi se päivä kun e... -
Hemmo sai syksyllä klinikalta kipulääkekuurin. Ensimmäinen ei vaikuttanut mitenkään ja toinen lääke sai sen vatsan räjähtämään. Vaiva tasoi...
-
Pala on kurkussa, mutta samalla ahdistaa. En enää erota närästääkö minua vai onko tämä kuristava tunne ahdistusta joka ei jätä minua rauhaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti