tiistai 8. elokuuta 2017

Niin se loma Oliverillakin loppui!

Eilen, tai no oikeastaan edellispäivänä (kellon ollessa yli puolenyön) oli aika Oliverin ystävineen matkustaa trailerissa. Toiset jatkoivat eri laitumelle ja osa joutui lopettamaan loman töihin paluun merkeissä.

Koska sain kaverin jo päivällä, päätin helpottaa siskoani ja roudailla hevosia ees taas. Kaikki sujui hyvin ja lähes kaikki hevoset tulivat portille vastaan, kuin myös lastautuivat ykkösellä kyytiin.


Pojat mahtuivat vielä leveytensä puolesta kyytiin!
Keli ei mikää ihanin ollut, sillä vettä tuli kuin Esterin hanurista iltaan saakka ja kumppareistakin olisi voinut kaataa pois vettä. Onneksi mikään kiire ei ollut, niin sai ajaa inhottavassa kelissä hissuksiin.

Oi mikä kesä...
Oikeastaan loppupäivä vierähti hevosia kuskaillen, mutta oli se mukava saada taas O tallille, jotta voi rauhallisesti palailla töihin. Kahdeksan eri hevosta kaikenkaikkiaan pääsi eri paikkoihin. Oli ihanaa kuulla hevosten tutut hirnumiset ja saada tallillekkin taas enemmän elämää.

On kyllä mukavaa kun on oma auto millä vetää. Vielä joskus kun on oma koppi :)

Illalla yllättäen kuopukseni oli kovin kipeän oloinen ja seuraavana aamuna ihmeellisen ihottuman ympäröimänä. Ajattelin tämän menevän itsestään ohi muutamassa päivässä. Odottelin iltaan, että Ville saapuu kotiin, niin pääsen kauppaan ja tallille. Tallilla odotti harjauksen tarpeessa oleva hevonen, jonka loman jälkeen ajattelin villiksi. No ensimmäisen ratsastuksen jälkeen totesin Oliverin olevan samanlainen laiskimus kuin aiemmin. Kovin raskaasti emme kuitenkaan aloita; paljon käyntiä, ihan vähän ravia ja laukannosto. Hiljaa hyvä tulee!

Tallilta tultuani kuopus alkoi oksentaa, joten hirveän hyvin ei töihin paluu tallihommissa lähde käyntiin. Pääasia kuitenkin on että Venla tulee kuntoon ja on taas oma itsensä. Aamulla soitto lääkärille ja kysymään vinkkejä. Kyllä Oliver malttaa aivan varmasti lomailla vielä!

Henkilön Anna (@annn______) jakama julkaisu
Ostin joku aika sitten Oliverille hevoskirppari myyjältä uudet Wahlstenin suitset ja voi että miten ihanaa nahkaa ne ovat. Otsapanta oli samanlainen kuin turpis, mutta vaihdoin sen ostamaani Horzen pantaan. Suitset ovat niskasta muotoillut ja vaikuttavat mukavilta päällä. Ohjat on vanhoista suitsista Hööksin perus kumiohjat.

Ollaanko Teillä palattu takaisin sorvin ääreen?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Millainen minusta on tullut?

Hevosmaailma elää murroksen aikaa ja tuntuu pelottavalta hypätä johonkin uuteen, mutta kuitenkin tuttuun. En oikein vielä tiedä millainen tu...