Tuleva, se on niin laaja käsite. Tuntuu siltä, että elämä heittelee oikein urakalla. Jonne aloittaa ensi viikolla päiväkodin, iso poika jo. Muuttaa pitäisi loput tavarat ja tehdä vaikka mitä, mutta ei vaan yksinkertaisesti jaksa. Se on tämä syksy aina tämmönen. Ei jaksa eikä kiinnosta.
Tunneille olisi kiva päästä, mutta kun rahaa ei ikinä ole. Tallilla olisi kiva notkua muutenkin. Nyt pitää vaan laittaa asioita tärkeysjärjestykseen. Ajattelin myydä mun kisahousut pois, en mä niillä mitään tee, kun en osaa ratsastaa. Jos niistäkin sais hiukan rahaa. (laitoinkin ne heti myyntiin). Mahtaisinkohan tänään saada mitään aikaiseksi muuta.
Veetin vauvat kasvoivat hujauksessa luovutusikäiseksi. Onneksi tiedossa on ainakin toivottavasti lisää vauvoja. Veeti nimittäin astui toisen nartun viikonlopulla ja niistä olisi tarkoitus tulla meille yksi vauveli. Odotan jo innolla tietoa tuliko narttu kantavaksi. Pentuja odotetaan siis lokakuun lopusssa syntyviksi.
Tarkoitus olisi rakentaa hiukan agilityesteitä myös kotiin. Olemme käyneet kerran viikossa treeneissä ja tänään ne jäävätkin ensi kertaa välistä kun makaan kuumessa kotona. Kahdelta pitäisi jaksaa raahautua lääkäriin, mutta sekin tuntuu hirmuisen vaikealta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti