Taas jälleen kerran tämä tyttö saa pettyä ja pahasti. En ikinä päässyt tallille puhumattakaan tunnille. En tahdo tähän avautua sen enempään, muuta kun että laitoin facebookkiin paikalliselle hevospalstalle ilmoituksen, että etsin hoitohevosta. Pari viestiä sainkin heti, mutta vielä ei ole sen paremmin tärpännyt.
Tunnen tällä hetkellä oloni todella petetyksi. En enää ikinä ota mitään lupauksia todesta, en kuuntele jos joku ehdottaa kisoihin menemistä tai ratsastustunteja. En halua enää innostua mistään ja kuitenkin taas pettyä näin kovasti. Miksi innostua enää yhtään mistään. Tästä lähtien en halua enää uskoa kenenkään lupauksia tai ottaa vakavasti jonkun tarjouksia. Uskon vasta kun näen tai koen.
Ajattelin kuitenkin kirjoittaa hieman iloisemmasta aiheesta sillä olen oikeasti menossa huomenna tunnille Marille. Nimeni lukee myös varauslistassa, jotenka uskon tämän :) Toivon pääseväni kunnon rääkkiin. Huomenna mulla onkin aamuvuoro jonka jälkeen kolme iltaa niin ei paljon tallille pääse. Viikonlopulla toivottavasti kisoja katsomaan..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Millainen minusta on tullut?
Hevosmaailma elää murroksen aikaa ja tuntuu pelottavalta hypätä johonkin uuteen, mutta kuitenkin tuttuun. En oikein vielä tiedä millainen tu...
-
Tahvo tuo meidän pieni riiviömme täytti helmikuun alussa puoli vuotta. Olin päättänyt jo aiemmin, että helmikuussa koittaisi se päivä kun e...
-
Hemmo sai syksyllä klinikalta kipulääkekuurin. Ensimmäinen ei vaikuttanut mitenkään ja toinen lääke sai sen vatsan räjähtämään. Vaiva tasoi...
-
Pala on kurkussa, mutta samalla ahdistaa. En enää erota närästääkö minua vai onko tämä kuristava tunne ahdistusta joka ei jätä minua rauhaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti