perjantai 28. syyskuuta 2012

# 81 Jaksat vielä jonkin aikaa tätä paikkaa, näit ihmisii

En edes tiedä miksi istun jälleen tähän aikaan koneella kun pitäisi jo olla ollut nukkumassa monta tuntia. Kirjoittamista tänne olen miettinyt jo siitä asti kun tulin tallilta kotiin, mutten mitään ole jälleen saanut aikaiseksi, mikä taas ei ole yllätys. Jos nyt kuitenkin siirtyisin itse asiaan ja turha lörpöttely syrjään.

Olin siis tänää tai no eilen. Torstaina kuitenkin tallilla ratsastamassa Jästillä. Ylläripylläri. Sain hevosen nopeasti kuntoon ja heitin hepan selkään yleis-/estepenkin. Ajattelin treenata pelkkää raviohjelmaan, mutta samalla päähäni pilkahti idea koittaa vesimattoa Jästin kanssa. Mari laittoi meille ensin pelkän vesimaton ja sen päälle vain yhden puomin. Ensimmäinen hyppy oli kyllä niin magee. Se ei ollut niinkään korkea loikka, mutta hevonen nosti kaikki jalkansa kirjainmellisesti korviin, koska este oli kuitenkin niin pelottava. Muutaman kerran hyppäsin vesimaton 60cm esteen kanssa. En ajatellut hypätä paljoa, sillä hevonen väsyy kuitenkin vielä helposti, kun rautaista kuntoa ei vielä näin lyhen ajan kesäloman jälkeen ehtinyt karttua. Hyppäsimme vielä muutaman kerran sellaisen värikkään portin, niin ei pitäisi tulla sunnuntaina yllätyksiä. Jästi ei kertaakaan kieltänyt vaan imi itsensä esteelle.

Menin kouluradan kandesti. Ensimmäinen kerta meni päin p:tä, mutta toisella kerralla se jo sujui. Oppisin sen jopa niin lyhyessä ajassa. Harjoittelimme muutenkin paljon suoraan peruutusta, sekä siirtymisiä ja tietysti pysähdyksiä.

En odota sunnuntailta ihmeitä. Meillä Jästin kanssa yhteistyössä on vielä paljon hiottavaa, joten tavoite olisi saada molemmista radoista hyväksytty. Raviohjelmaa odotan kovasti, sillä saan varmasti rakentavaa palautetta missä olisi kehitettävää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Millainen minusta on tullut?

Hevosmaailma elää murroksen aikaa ja tuntuu pelottavalta hypätä johonkin uuteen, mutta kuitenkin tuttuun. En oikein vielä tiedä millainen tu...